Pelto"kyntö" hommia..

Tänään mentiin tallille oikein porukalla. Pyysin Ninniä tallille mukaan ratsastamaan, kun hän oli itse kysellyt pääsiskö mukaan tyttöystävänsä kanssa, jotta tämäkin Antin tapaisi.
Tapasihan hän, 5 metrin päästä kun ei uskaltanut rassu lähemmäksi tulla :)
No, kaikkihan meistä ei ihan heti hevosen ystäviä ole. Onhan tuo niin hieno, "iso" ja uljas eläin, että pienempiä pelottaa. Kihihih^^

 Noo, Ninni sitten ratsasteli ja minun piti vaan kuvailla. Kaikki meni hyvin ja tuntu että ei tuo pelto liukas oo vaikka ilman kenkiä meneekin, hyvin Antsa pystyssä pysy. Kunnes, heidän laukatessa yhtäkkiä vaan Antilta jalat alta, Ninni kieri maassa pitkin peltoa ja ruuna meni ihan selälleen. Kummallekkaan ei onneksi käynyt mitään, molemmat vähän säikähtäneenä ja pöllämystyneenä istuskelivat hetken maassa. Anttikin nimenomaan ISTUI ja käänteli päätänsä ennenkuin nousi ylös. Oli ruuna niin hölmistynyt tapauksesta, kun ei oikein ymmärtäny että mitä tapahtu. Onneksi, ONNEKSI kummallekkaan ei käynyt mitään.
Satulaankaan ei onneksi tullut mitään, vaikka katolleen ruuna menikin.

 Ninni jatko vielä hetken ratsastelua, kunnes uuestaan laukatessa menetti tasapainonsa ja tippui selästä. Senki jälkeen kuten hevosnaisen kuuluukin, nous takas selkään ja jatkoi hetken ratsastusta vielä.

Sen jälkeen kaiken huipuksi könysinki ite vielä Antin selkään ja ratsastelin hetken.
On se vaan hiano poika.

Uus heppakaveri!

Eilen tallille muutti 9v lv-ruuna Roope :)

Antin kanssa saatiin vihdoin ja viimein kauan kaivattua maastoilu seuraa! Ihanaa! :)

Tänään kävimä pääreitit näyttämässä Juulille ja Roopelle, olipa mukavaa pitkästä aikaa kun oli joku muukin kopsuttelemassa meidän kanssa.

Ja kuviahan reissusta ei tiedettävästi oo! :D

Maastoilua.

Maastoillaan, maastoillaan, ilman satulaa maastoillaan. Mikäs sen mukavampaa.

Harmi kun ei koskaan oo ketään kaverina, saatikka kuvaamassa. Siksipä meän kuvasato on ja pysyy yhtä sanoinkuvaamattoman tylsänä. Huomenna tallille pitäisi kyllä muuttaa Roope- niminen lv-ruunuli. Siitä voitaisiinkin saada maastoilu kaveria. Ehkä vielä joskus saadaan jekutettua joku mukaan kuvaamaankin.

Lenkin jälkeen otin tämän meän todella hienon tee-se-itse- Juoksutus narun, ja laitoin ruunulin narun toiseen päähän. Onnistuu se kuvaaminen yksinään pitkällä putkellakin kun ottaa tarpeeks pitkän narun jotta jää hevonen tarpeeks kauas, hehe :D Ja ei muute kannata yhtään helpommin tehä sitäkään!

Näitä ilta-auringon kuvia, auringon lasku on kyllä jotain todella hienoa katseltavaa. Vieläkö joskus sais siitäkin kivoja kuvia, mutta ooppa ite auton ratissa ja kokeile samalla kattella tietä ja kuvata järkkärillä, hah! Digikameralla seki oli helppoa :D

Laitanpa tähän vielä yhen kuvan minkä otin tässä kerrostalon pihalla ko tulin kotia, oli niin kivat värit.

*Uutta kameraa haaveilessa.*

Hmph, aina ei mee hyvin..

Eilen en enään tallilta tulon jälkeen jaksanu kirjotella, niin jos nyt sitten.

Käytiin Antin kanssa eilen reippaampi lenkki maastossa ja sitten väännettiin hetki pellolla.
Talliin mentiin ja kamat pois ja hevosen hoitoon.
Hoitoa tulikin sitten normaalia enemmän, kun meidän niiiiiiiin kauan hyvin toimineet ja kestäneet suojat saakin heittää roskikseen. Yhyh, rahan menoa ei voi estää.

Takajalkojen hivutussuojat olivat sanoneet työsopimuksen irti, neopreeni pehmuste oli hankautunut molemmissa suojissa rikki ja olivat hiukan menossa valuneet, joten pienet hankaumat, juuri hitusen iho rikki jaloista ja verillä. Voi jehna.. Uusia suojia siis etsimään, taidan takasiin etsiskellä ihan Jännesuojat, jos pysyisivät paremmin jalassa kun tulevat ns. "jalan ympäri", toisin kuin pelkät hivarit. Etujalkojen suojat onneksi vielä menee käytössä hyvin. Hieman on kiinnitykset löystyneet ehkä, ovathan ne melkein kaks vuotta jo päivittäin käytössä ollut.

Siinä sitte jalkoja tutkiessa ja hoitaessa, päätin ottaa herralta kengät pois. Oik.takajalan kenkä kun ei ollut enää kun toiselta puolen kiinni, naulat pudonneet toiselta puolen. Otin sitten joka jalasta kengät veke ja vuolin kintut sellaiseen kuntoon että pysyvät (toivottavasti) läjässä kengittäjään tuloon asti.

Elikkäs siiis, suojia ostamaan, kengittäjää tilaamaan ja onpahan tallilla rokotuspäiväkin tuloillaan. Rokotellaan Antti, Timi ja Aatu varsuli.

Harmikseni, ette hassut muutamat lukijamme, saa uusia kuvatuksia vielä ainakaan ;D

Antti ja Paula

Tänään olikin itsellä vapaa päivä heppastelusta, kun Paula, Antin "vuokraaja" kävi tänään toista kertaa Anttia ratsastelemassa.
Menin kuitenkin käväsemään tallilla ja näppäsin parivaljakosta pari kuvaa.

Mukavastihan nuilla meni.

Tehin tallikama inventaarionkin tänään, ja koitan tässä myöhemmin laittaa myyntikamoista kuvat ja tiedot tännekkin, kunhan jotain hintoja keksis tässä ohimennen.

Aina jää ja jää tämä kirjottelu tänne.. Ehehhe, laiskuuttani kai..

Noo joka tapauksessa.

Tänään oli mitä mainioin syyskeli, aurinko paisto kirkkaalta taivaalta lämpimästi ja vähän tuuleskeli. Tallillakin vierähti puoli päivää rattosasti Antin kanssa touhuillen.

Kävimä maastoilemassa reippahasti n.14km lenkki. Ja oli kyllä mukavata :)
Ratsasteltiin uusissa maisemissa jälleen ja nähtiin erään navetan pihalla pari heppasta. Kaukaa näytti oikein kivalta, mutta voi kamaluus kun lähemmäksi päästiin. Lämpönen se toinen tais olla ja toisesta en oo varma oliko myös lämminverinen, harjasta ja päästä päätellen olisi ollut suomenhevonen, mutta oli rassu niin laiha rimpula, että menisi lämpösestäki. Sillä oli vaan niin paksu ja pitkä harja tuhannen solmulla ja takulla, ihan "huovuttunut" jos niin voi sanoa..
Kovaa ne jolkotteli tien reunaan mihin aita riitti meitä moikkaamaan, laihoja ne oli kyllä ja paskasia ja huonolla karvalla, mutta muuten jotenkin "ilosen" olosia.
Noo, ehkäpä ne siitä selviävät. Paha mennä mitään tuomitsemaan kun ei niistä mitään tiedä.

Päivä oli kyllä muuten oikeinkin mukava :)
Lisäilempä eilisiä kuvia kun Antti ja Timi ottivat "mittaa" toisistansa tarhaillessa :D

Syksy ja pimeää.

Muistakaahan nyt ihmiset laitella itsellenne ja eläimillenne niitä heijastimia kun liikenteeseen lähdette. :)

Tänään käytiin ihanan ilman kunniaksi pitemmällä kävely lenkillä ja ilman satulaa tottakai! Aurinko paisto, mukava syksyinen pieni tuuli kävi koko ajan. Kyllä siinä sielu lepää niin itellä kun hevosellakin. Ei ollut Antillakaan kotia kiire, pitkin ohjin rennosti käveleskeli kotio. Lenkin jännittävin kohokohta oli kun jalkakäytävällä meitä vastaan tuli koiravaljakko. Piti Antin oikein pysähtyä katsomaan että mikähän se tuo viritelmä on. Hienon näköistä oli kyllä, kun isä lapsineen istui kyydissä, ja tätä ihmehärvelikärryhökötystä kiskoi 5 todella komeaa Huskya!

Mukavaa ja kirpsakkaa syksyä kaikille!