Kakara ja Pallero

Eilen oli Miran lenkitys päivä piiiitkästä aikaa, on ollut nuo kelit niin surkea ettei kengättömällä ponilla ole ollut mitään saumaa ajohommille. Mie olen ollu ihan varma että Mira on lihonu ihan muodottomaksi palloksi kun on kasvattanu karvaa, "tiineys turvottaa" ja ajamattomuuden takia myös tullut sitä ylimääräistä, mutta yllätys olikin suuri kun aloin laitteleen valjaista mahavyötä kiinni. Herttinen sehän meni helpommasti kiinni reiän enempi ko viimeksi kun on valjastettu. Ja voi sitä intoa mikä oli kun liikkeelle lähdettiin. Tuntu että pitää heti pihasta ponin päästä paineleen ravia. Maltto se sitten kävellä kuitenki ko ohjat otti kätheen, vähänki löysemmäksi ko puotti niin askel reipastu kummasti :)

Reippaasti poni päästeli ravia menheen koko meän lenkin ja pieni hyvä hiki oli pinnassa kun palathiin. Villatakkia niskaan ja tyytyväinen poni tarhaan päivä heinille.

Seuraavana olikin vuorossa ruuna Kakara eli Taake. Taakelle laittelin kukkahackit, kun se viimeksi oli niiiiin kiva niillä. Ne ja oma koulupenkki selkään ja menoksi. Raipan otin mukaan varoilta jos herra päättää jäädä jotaki puunjuurta tuijottaan ja junttaa paikalleen kun yksin lähdettiin ekaa kertaa koti metsiin. Väärässäpä olin ja raippaa ei tarvittu.

Aattelin että pittääpä huvikseen kokeilla nostaako ruuna laukkaa maastossa, kun sitä ei olla reenattu kun viimeksi aikoja sitten liinassa. Eihän se suoralla tasasella nostanut, lähti vaan kaahottelemaan ravurin ravia. Ravi takasin alas normaaliksi ja jatkettiin ravilla. Tiesin että kohta meille tulee ylämäki ja aattelin että kokeilen josko se siihen nostais laukan ja niinhän se teki. Ylämäethän on opittu menhen "lujjaa". ;) Hieno hyvä laukka nousi ja mikä riemu hevosella nousi kun se sai ohjat ja käskyn mennä. En muista milloin Kakara ois ollu niin "innokas" johonkin asiaan viimeksi. Sillä oli niiin hauskaa kun se sai painattaa laukalla menemään. Nosti se sitten mäen jälkheen tasasella tiellä vielä laukan kun kerran pyysin ja annoin sen mennä suoralla, otin sitten ohjaa ja muutama hyvän kootun askeleen laukalla ja ravi. Hyvä lopettaa silloin kun hyvin menee ja pyytää ite reenamatonta laukkaa alas kun se on Hyvä laukka, eikä oottaa että hevosen voimat loppuu ja laukka lopahtaa alas.

Hieno ja hyvä reissu kertakaikkiaan, Taaken kans on vielä paljon opittavaa, mutta eikhän met yhessä opita :)

Hieno jäbä.

Kuva Bläjäys.

Monelta päivältä kuvatuksia viime viikolta. Pakkas päiviä oli jokunen, niitä on kaivattu. Yhen päivän sato lunta, sen jälkeen taas vettä. Poni on ollu ajamatta ihan liian kauan ja sen kyllä huomaa... Ei voi mahan kasvua laittaa enään vaan tiineyden ja talvikarvan syyksi ;) Kaikki hiekkatiet on ollu ihan peilijäällä niin ei ole ponskia voinu kärrytellä, eihän se rassu olisi pystyssä pysynyt.Irti se on pari lyhyttä lenkkiä tullut ruunien perässä oikein tyytyväisenä. Peltotiellä kaahaili ruunien ohitte, haukkasi heinää pellon pientahreelta ja jättäyty taakse kulkehman. Näppärä otus. :)

 

Kaunein <3

 

Talvikarvamonsterit. Iso ja pieni. Papparaisella taitaa tällä hetkellä olla vähiten tuota karvaa. Taakella takasessa betadinehaude; meinasin hokin naarmu pukata impparia. Mutta mehän ei annettu ja tukithin heti hauteet kinthun. Taake oli sunnuntain tunnilla ihan super. Olen maastossa yrittäny löytää sen kans oikeita ajo-ohjeita ja tuntuu että ne on pikkuhiljaa alkahnee löytyhmänki. Tunnilla se oli tosi kiva, tehtiin pohkeenväistöjä ja viimeinkin kentän pohja antoi myöten hieman ravi työskentelyllekin. Siitä pari video pätkää alla. Harmi kun ei parhainta pätkää hoksattu ottaa videolle, ehkä sekin aikanaan ;) Hevonen on ihan mahtava, omistaja kun vaan pääsee hommiin oikein mukhan niin alkaa hommat luistaa paremmin!

Toissapäivänä kävin Taaperon kans maastossa. Seurana meillä oli naapurin issikka Forkku omistajansa Lauran kanssa. Hauska ja rento reissu oli. Laitoin ruunalle lähtiessä kukkahackit piiiiitkästä aikaa päähän ja voi vide miten mahtava se oli! Taake on vain niin herkkä käelle että mie käsillä puotan sen aina vähän liian alas, mutta se onneksi pohkeesta kokoaa ittensä takasin siihen missä kuuluu olla. On se vaan fiksu peli, hyvä opetus hepo tämmöselle tunarille. Tehin tien myötäsesti pohkeenväistöjä käynnissä, sekä kokeiltiin sitten ravissakin. Hyvinhän se meni, fiksu poni! Jotenki oli helpompi maastossa reenata nuita ko kentällä, hevonen kulkee automaattisesti samalla eteenpäin väistäessä eikä ala yhtä helposti liioittelemaan vaan sivu suuntaan kuten se kentällä helpommin jumittaa. Lenkin jälkeen oli kyllä niin hyvä fiilis, kummallakin!

Tänään oli Antin päivä. Turbopappa sai pitkästä aikaa emännän täyen huomion ihan yksinään. Sitä se mahtaa ärsyttää ja mamma on onnensa kukkuloilla. Vai mitenhän se meni? Ensin piti yrittää räpsytellä papparaisesta pihamaalla kuvia ja sen jälkeen lähimä maastoon. Alunperin oli tarkotus käyä vain köpsöttään jossain mettässä, ei niin kaukana. Mutta jotenki sitä eksyttiin yhelle tielle, siitä mettätielle, jollekkin polulle ja kohta olthinki pitkospuilla ja tajusin että hitto, mehän menhän järven ympäri! Olema jo puolessa välissä ko pitkospuut tullee vastaan. Mikäs siinä, matka jatku ja hauskaa oli. Pappa sai ottaa pari oikein reipasta pätkää, ihan omaa vauhtiaan ja silloinhan sitä vauhtia kyllä on! Ainakin se nautti ja niin nautti omistajaki.

Antti tänään 12.11.2014

Antti huhtikuussa 2014

Aikaa...

 Työttömällä on, aikaa.
Oikeastihan mie olen jonku sortin työnarkomaani ja liian kiltti semmonen, minkä on varmaan jokainen tähän mennessä ollut työnantaja huomannu. Kun työntekijä ei osaa sanoa ei, niin sehän on silloin aina käytettävissä. Eikö se niin ole? Ainakin minun kohalla. Hauskaa kun itse tietää omat virheensä, mutta osaapa niitä korjata sitten tarpeen vaatiessa? Ei onnistu multa, heikko luonne? Noo, samapa tuo. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ;) Jokatapauksessa, nyt olen kylllä nauttinut tästä työttömänä olosta ja ottanut tämän ekan kuukauden ihan vaan lunkisti ja rentoutuen. Volvo raukkakin näyttää välillä siltä tuolla pihan perällä, että sekin tahtoisi pian liikenteeseen. Mutta ehkä se vielä kerkiää. Viimeinen melkein puoltoista vuotta sitä on ajeltukki renkaat soikeana eestaas töissä ja muissa hommissa. Lähes puolivuotta meni että ajoin työmatkaa 200km päivässä. Volvon mittariin kiri vuoden aikana melkein 60 000km. Aika hyvin etten sanos.. "Normi ihmisillä" tulee vuoden aikana 20 000km vuodessa jos niinkhän paljon. Hupsista...

Mutta joskos vaihettasiin taas heppailuun. Hevosten pihaton rakennushan meillä oli muutenki hitusen myöhässä meidän molempien töiden vuoksi, mutta nyt tällä viikolla viimein se saadaan pystyyn asti. Sunnuntaina ajettiin maata ja pohja on nyt valmis. Enää ite rakentaminen. Kun pihatto on valmis saattaa käydä niin että meidän lauma vahvistuu yhdellä jäsenellä, ainakin "koeajaksi" asti. Siitä sitten myöhemmin lisää, mikäli niin tapahtuu varmasti.

Ajattelin että voisin ajan kuluksi kirjotella tästä meän "tuntitoiminnasta". :) Jokusen kuvankin aattelin laitella, viime tunnista ja kesän menneistä. Viime sunnuntain tunnit peruttiin kun Laura oli agilitykisoissa pellossa ja meillä oli niin surkea keli kun hepat vielä kesäkengässä, että tuo meidän soratie oli ihan peilijäällä niin ei voitu kärryttely tuntia pitää. Se oli tarkotuksena kyllä :) Mutta toiste sitten sillä saralla jatketaann.

Toissa viikolla oli siis tunti, olin nyt ite toista kertaa mukana menossa Taakella. Siitä on muovautunu kyllä melkonen opetusponi, kun vaan itellä on ajo-ohjeet selvillä niin poni taipuu kyllä joka muottiin mihin sen haluaa. Mutta jos ratsastaja ei osaa niin ei tee Taakekaan mitään. Loistava :D
Maa oli jäässä joten piethin vain käyntitunti, mikä oli kyllä tosi hyvä. Jokainen oppilas keskittyi saamaan hevosen pyöreäksi ja rennoksi. Ja minkälainen kehitys meidän porukassa on tapahtunut, ihan mahtavaa.

Tyttöjähän käy säännöllisesti 7 tunneilla. Hevosia on käytössä minun pojat sekä Mira vaihtelevasti, mutta olema siirtäny ponin lähinnä vaan ajeluun kun se nauttii siitä paljon enemmän :) Naapurista meillä on käytössä issikka ori Forkur sekä shettispappa ruuna Miska. Jokainen toimii moitteettomasti. Lähinnä Forkku testailee välillä uusia ratsastajia.

Taaken kanssa säädetään taustalla ;)

Siskokset hevosten selässä ja Laura komentaa.

Antti on sitämieltä että "joojoo, tiedetään"

Marjo ja Forkku

"yritetään" :D

"Hieno pappa!"

Forkku ja Taake säätää ;D

 Hauskaa ainaki on ollu ;)

Ope kyytiin "Kurinpalautusta!" :D

Taas siskokset häärää ja lämpöset toimii.

Forkku

Tukkajumala

Superpappa poni Miska 24v. :)

Pyöreä vaan pyöristyy

Talvi karva paksuuntuu ja pörhistyy ja poni se vaan nauttii elämästä.

Kärrytelty on nyt 3km lenkkiä joka toinen päivä hölkkää. Kunto on kasvanut kyllä. Poni ei hikoa lenkillä enää niin "paljon" mitä ekoilla lenkeillä, sekä askeleeseen on tullut reippautta ja parempaa liikettä. Voidaan kohta jo vähän alkaa pidentämään lenkkiä hyvillä mielin. Mira selvästi nauttii kärryttelystä, ravailee menemään korvat pystyssä mennen tullen. Ihanuus karvaläjä :)

Antin lauantain kisojen aikana Mira ja Taake on selvästi tehneet parempaa tuttavuutta. Jos en hirveästi valehtele niin voin väittää nähneeni Taaken rapsuttelemassa Miraa harjan tyvestä. Höpsöt heppaset :)

Antin ja Larpan kisat meni muuten ihan kivasti. :) raviohjelmasta tuli 55% ja risat, mikä on antiksi ihan superhyvä. Hieno, jännitäjä pappa. Helppo c oli jo odotettavissakin ettei kovin hyvin mene kun ei ole päässyt laukkaa reenaamaan piiiitkään aikaan. Hienoja ne silti oli. :)