Uusi vuosi sujui kovin rauhallisesti. Kotona oltiin ja hevoset rouskutti heiniä tyytyväisinä pihatossa. Ei ne paukkeesta mitään välittäneet vaikka järven toiselta puolelta ammuttiin reippaasti raketteja.
Tapanin päivänä Laura tuli pitämään meille tunteja ja kyllä se vaan on oikeasti mahtavaa kun joku huutelee kentällä ohjeita. Tuntuu omakin hevonen ihan eriltä, kivalta peliltä!
Aurora osallistu tunnille Simpan kanssa tunnille. Ne vaan sopii yhteen, neiti ratsastaa tuota suomenruunaa paremmin kuin meistä muista kukaan. Ne vaan sopii toisilleen hetki hetkeltä enemmän. Olen niin ilonen että Simpan löysimä.
En kerinnyt niiden koko tuntia seurata kun piti lähteä satuloimaan Taakea valmiiksi. Maija meni Paven kans tunnila ja alkuun ruuna oli sitä mieltä että pitäkää tunkkinne, en tee töitä. Mutta niin se sitten kuitenki rauhottui ja Laurakin kävi sen kyydissä. Pave on niin hieno kans ja siitä tulee kyllä mahti peli kun vaan hiljalleen etenee.
Ihanaa kun Laura jaksaa käydä meillä nyt huutelemassa, tekee niin gutaa!
Taaken kanssa meillä jotenki napsahti nappulat taas kohilleen ja tehtiin väistöjä ja avoja - päivän aiheena. Mie olen sen kans yrittäny yksin reenailla ravissa avoa mutta se ei oikein ole ottanut onnistuakseen mutta nyt kun Laura oli huutamassa niin kas kummaa, meidän baby avothan onnistu ravissakin! Haha, on se vaan kumma mutta niin sitä tarvii huutajaa aika välillä.
Pakkastakin oli vaan - 19, vaan hauskaa oli silti niinkö naamasta näkyy.
