Uusi tamma

Meidän porukkaan liittyi torstaina uusi tamma, Kiara. Ostin sen hieman extempore tyylillä "vahingossa", puhelimessa. Ensimmäinen tälläinen ostos ikinä, toivottavasti kannatti. Tamma on kyllä tähän asti hurmannut luonteellaan, se on seurallinen ja kiltti. Reipas mutta ei mikään ilkeän olonen, ruuista kyllä osasi näyttää hapanta naamaa mutta siihen se sitten jäikin.

Maileri teki sille ensin tarhassa selväksi että hän on the boss, jonka jälkeen oltiin mentiin omille heinille. Seuraavana päivänä ne mahtui kuitenkin jo samalle heinäverkolle.

En nyt tähän jaksanu ladata puhelimesta kuvaa pesun jäljiltä, mutta tämän kauhean karvan alla onkin oikeasti ihan hyvä kuntoinen poni. Hieman hoikka, lihasköyhä ja pitkät kaviot, mutta ne on kaikki onneksi korjattavissa olevia asioita.

Kiaralla on startteja takanaan 22: 3 - 0 - 2 vs. 393€ ennätys 2.46,3ly - m3.09,0ly. Suku sillä on tälläisen raviponi harrastajan mielestä vailla vertaa. Isänä maailman nopein poni Golda Apache (enn. 59,3aly-m2.19,8ake - 2.00,8ly - m2.14,7ke) ja emänä aikanaan suomen parhaimmistoon kuulunut Caiza SWE joka on juossut aikanaan myös SE ajan 2.18,5. Caizan ennätykset 2.12,3aly - 2.14,3ly -m2.47,9ly).

Kaavailin tammaa toiseksi siitostammaksi Miran rinnalle, sillä kun on tuota ikää jo. Mutta eihän sitä tiiä jos tälle vielä meno maittaa, mikäli kokeiltaisiin käyä radallakin. Uskon sen olevan ennätystään parempi. Raviaikana ei vain ole meno maittanut kun on käsketty vähän turhan paljon.

Ainiin, viralliselta nimeltään hän on siis Coruscate Chiara.

Hän sai nimen hauskimman

Kapu 1,5vk

Pikku ori sai kutsumanimekseen Kapu ja viralliseksi ehdotukseksi hippokseen lähti Mäntylahen Kakapo. Kakapo on papukaija laji, joka on lentokyvytön. Idea papukaija nimeen tuli somesta kun joku kommentoi Kapun kuvaan että sillä on papukaija otsassa. En päässyt enää yli tästä ajatuksesta kun läsi todella muistuttaa jotain Kakadua tai muuta lintua. Mutta lentokyvyttömän linnun nimi sopii tottakai hienosti ponille, koska ponikaan ei lennä.

 

 

Pikku miehessä riittää virtaa ja se on kauhean ystävällinen, oikein seurallinen tyyppi. Uudet asiat ihmetyttää ja vähän kummastuttaa kuten normaalin varsan elämään kuuluukin.

Meidän Mira mamma varsoi 8.5. ensimmäisen tyttönsä.

Musta tammavarsa on saanut nimekseen Halla. Mamma ja pikku rinsessa kotiutuvat kesäkuun aikana, en millään malttaisi odotella!

Kuva Jessica

Kuva Jessica

Kuva Jessica

Rinsessa. Kuva Jessica

Rautias läsipää

Eilen aamuyöllä ennen neljää saapui maailmaan rautias läsipää oripoika. Varsominen sujui hyvin sekä kaikki muut varsaan liittyvät asiat sujuivat kuin oppikirjoista. Ulpukka on tosi hyvä emä.

Kyllä tätä jätkää odoteltiinkin. Nimi siltä on vielä hukassa, ei ole tullut oikein mitään mieleen. Ehdotuksia on, mutta mikään ei oikein kuulosta kovin hyvältä siltikään. Ehkäpä se tästä vielä muotoutuu joksikin.

Iltapäivällä pyörähettiin hetkeksi ulos, karsinan siivouksen ajaksi. Tänään onkin mahdollisuus ulkoilla vähän enemmän kun ei ole niin kylmä keli kuin eilettäin.

Pukkilaukkaa vuorokausilla 334

Eilen vein Ulpukan kentälle, sanoin sille ääneen että saat mennä tuonne käveleen ja tutkaileen maata kun on hiekkaakin tullut jo näkyville. Ulpu totesi että pyh ja pah ja pisti ranttaliksi kentälle pukkilaukkaa vetäen. Muutaman kerran piti itellä piettää hengitystä kun mamma porhalsi täyteen vauhtiin ja nakkasi perää ylös, pysyykö se pystyssä ja ennen kaikkea; pysähtyykö se enään...

Hyvin sillä kuitenkin jalat piti ja jarrutkin toimi oikein mainiosti. Hauskaa tuntui olevan ja hyvä niin että mielellään itse liikkuu.

Kauden 2020 avaus startti

Ei olisi paremmin voinut alkaa! Maileri haki näppärän voiton Torniosta 15.3. Riikan ohjastamana. Minua jännitti aivan älyttömän paljon ja toivoin vain että poni pysyy ravilla eikä laukkaisi liikaa ja saataisiin hyväksytty juoksu alle.

Alkuun lähdössä se oli kaksi lyhyttä laukkaa ja sen jälkeen jatkoi hölkytellen keulaan ja päästeli siellä loppuun asti menojaan.

Kuva Mia Mäki-Maunus

En muista milloin oisin viimeksi jännittänyt nuin paljon. Lähdön alkaessa minusta tuntu että voisin oksentaa radan reunalle ja sydänkin tuntui takovan tietään rinnasta ulos. Aivan järjetöntä, en varmaan jännittänyt ihan ensimmäistä starttiakaan tällä lailla.

Ehkä suurin jännityksen ja vähän pelonkin teki kun mietin vain että mitä teen seuraavaksi jos se nyt taas vaan laukkaa hylkyyn. Olen hoitanut ponin kaikin mahdollisin tavoin, kahdesti jo kiropraktiallakin ja mietin että jos se nyt laukkaa ottaen hll tauluun, en enään tiä mitä teen sen kanssa. Kaikkeni hoitaen olen yrittänyt ja voi kiesus jos se taas menee vaan hoplaata.

Ei onneksi laukkaillut ja ravi oli hyvää. Ei ihan parasta Maileria mutta kuitenkin parempaa kuin viime kesänä. 

Ekaan lämppään se vähän yritti hypellä enemmän laukalle, kuten se on aina tehnyt. Toiseen lämppään se veti älytöntä ravia mahtavien aikojen saattelemana. Melkonen pieni lentokone sille päälle sattuessaan.

Ekassa kaarteessa ruuna pösötteli jo kärjessä menemään. Riikka sanoi lähdön jälkeen että poni oli paljon ravivarmempi kuin viime kesänä ja se teki alkuun ne samat hypyt mitä se on aina tehnyt, ihan aina.

Takasuoralla Maileri oli lähtenyt kiihyttelemään ihan omia vauhteja ja Riikka oli joutunut vähän himmailemaan ponin meno haluja ettei ennätys mene ihan älyttömiin uusiin lukemiin. Maalisuoran alkaessa Maileri oli sitte hidastellut tosissaan "kun kielletään menemästä niin ei sitten mennä", kun siitä Riikka taas pyysi vauhtia oli timeri näyttänyt taas turhan kovia vauhteja. Ennätyksestä ei siis paljon jääty tähän ekaan starttiin, mikä on tosi positiivinen asia.

Eikä haittaa että ennätys pysyy vielä samana, ei ihan älyttömyyksiin viis vee vielä joudu takamatkojen suhteen täällä lapin sarjoissa.

Kausi alkoi siis juuri parhaalla mahdollisella tavalla ja saatiinkin jäädä heti tauolle, koska corona häiritsee tällä hetkellä vahvasti kaikkien ihmisten arkea. Kaikenlaisia tauteja...

Kuva Jari Piirala

Kuva Jari Piirala

Kuva Jari Piirala