17. lokakuuta 2018

Turhautumista koneisiin

Mie olen niin turhautunut tietokoneisiin ja nettiin. Mulla oli joku aika sitten pitkä postaus kuvineen kaikkineen valmiina ja kun olin julkaisemassa niin tsädääm, netti yhteyspoikki ja kun sen sai taas pelittään oli postaus poissa. Meni sitten totaalisesti hermot enkä viitsinyt sitten hetkeen edes ajatella koko blogia ja päivitystä.



Mira mamma on muuttanut kotoa, siitosleasinkiin toiselle shettis kasvattajalle. Jos kaikki menee kuten on suunniteltu, palaa mamma vielä jossain vaiheessa kotiin.

Aatu on ottanut paikkansa jätkä laumassa. Tykkää hengailla Paven ja Mailerin kanssa.










Kadonneessa postauksessa oli pitkät pätkät Auroran ja Simpan estevalmennuksista ja Mailerin syyskuun starteista. Vaan kun olen laiska en jaksa yrittää kirjottaa niitä enään uudelleen.

Elämää on jatkettu nettiyhteyksien pätkimisestä huolimatta. Maileri palasi viime sunnuntain startissa kultakantaan ja otti ylivoimaisen voiton rovaniemen poniraveissa. Seuraavaksi ollaan ajateltu oulun poni raveihin osallistumista.







Parempaa postausta myös ruunien touhuista tulossa lähipäivinä.



2. syyskuuta 2018

Tornion startti ja muuta touhua


Tänään Maileri starttari Tornion Laivakankaalla kovassa sarjassa. Meilläpäin ei oikein ole nyt sopivia sarjoja ollenkaan joten jos startata haluaa joutuu ilmottamaan ylisarjaan. Tavote oli tänäänkin kuitenkin vain se että poni juoksisi omaa tahtiaan hyväksytyn suorituksen. Videolta näkyy takasuoran pieni laukka, josta ei kuitenkaan merkintää tullut. Maalisuoralla Mailerikin laittoi isompaa pykälää silmään ja oli 7 maalissa (jos osasin oikein laskea). Tulos listalla kuitenkin sijoitus viisi kun muutamia poneja hylättiin. Maileri hölkytteli aikaan 2.58,3.




Olen kyllä ponista hurjan ylpeä. Se ravasi hyvin ja sai taas hyvin tärkeää kokemusta roppa kaupalla kotiin tuomisiksi. Maalisuoran se tuli kovaa, eikä kuitenkaan edes yrittänyt hypätä laukalle vaikka nopeammat takamatkan ponit puottelivat ohitse. Kyllä se vaan on hieno poni poika! Varikolla ei varmasti jäänyt kellekkään epäselväksi oliko Maileri paikalla vai ei. Kovin se on äänekäs, ison egon omaava ori. Vaan muuten osaa käyttäytyä kovin hyvin. Pitäähän sitä nuoren orin jollain tapaa ilmaista olevansa olemassa ja paikalla! Hihhi!




Perjantaina Aurora ja Simppa osallistui estevalkkuun. Valmentaja kiipesi myös Taaken selkään ensimmäistä kertaa. Alun nappien etsimisen jälkeen Neea sai Taakestakin jotain irti.






Esteratsukko pääsi treenaamaan askeleiden laskemista puomien/esteiden välille, sekä lopuksi ratsastamaan pientä radan tynkää. Vaikka tämä oli vasta toinen kerta Neean valmennusta, minusta tuntui että Aurora ja Simppa olivat ottaneet jo pienen harppauksen hommassa eteenpäin. Toki tekee sekin jo paljon että edelliseen valkkuun on väliä about 3 viikkoa kuin 3kk. Ehkä tämä homma tästä lähtee vielä käyntiin kunnolla.



Ensin puomit tultiin keskeltä ravissa ja laskettiin montako askelta mahtuu kahden esteen väliin. Sitten tultiin sisälaitaa ja mietittiin lisätäänkö vai hidastetaanko vauhtia jotta askelmäärä pysyy esteiden välillä samana. Sitten se vielä otettiin puomien ulkoreunasta ja mietittiin samaa ja laskettiin. Loppujen lopuksi hommahan oli selvä, esteet olivat siis hieman kaarevassa linjassa, kuin ympyrällä. Sisäreunalla otettiin vähän vauhtia pois jotta askeleet pysyivät samana kuin keskellä ja ulkoreunassa lisättiin tahtia. Ravissa toimiessa sama tehtävä otettiin myös laukassa ja kun se sujui pääsivät menemään pientä rataa pienillä esteillä jossa laskettiin laukka askeleet ja mietittiin ponnistuspaikat.




Hyvin selvittivät radan. Välillä putosi joku puomi ja sen syyksi osattiin vastata oliko liian hidas meno, menikö liian likelle vai mikä oli ja mietittiin miten se seuraavalle kierrokselle korjattaisiin. Ja niin se korjattiin, joko hidastamalla tai vähän lisäämällä. Kuuntelu oppilaanakin tuntui oppivan aivan fiksuja juttuja!


27. elokuuta 2018

Motivaation paluu

Paavo ja Maija. 

Syksy on minun lemppari vuoden aika. Jotenki tuntuu että sitä alkaa taas elämään ihan erilailla ja mielikin piristyy kun kelit alkaa viileneen. En malta taas odotella parhainta ruska aikaa. Ainoa tympeä asia on tietenkin vesisateet, mutta jos niitä ei ntt lasketa lainkaan mukaan niin syksy on parasta.



Vuokraajatki on päässeet nyt säännöllisemmin käymään ja Taake on ryhdistäytynyt työntekoon hienosti laidun loman jälkeen. Kenttäilyn ohessa olen nyt päässyt lisäämään sille kärryilyäkin kun rengas on viimein saatu uusittua. Eilenkin valjastin ruunan kärryjen eteen ja vitsi sillä oli hauskaa. Oikein paino alussa remmillekin kun tuntui olevan töppöset keveänä.



Annoin sen sitten ihan luvan kanssa ottaa niin reipasta kuin itse halusi mennä. Kyllä mulla nauratti ko timeria kattoin ja vanha höpö, pullero harrastepolle tikitti 1.24 mettässä. Haha, mutta entisenä laukkurina ei tarjoillu laukkaa kuitenkaan ollenkaa vaikka vauhtia oli. Muutama poroki onnistu säikäyttään kun ne ykskaks seiso keskellä tietä. Loikkivat kuitenkin metsään missä juoksivat 'rinnalla' hetken aikaa. Yksi pieni jänöki juoksi ojassa hetkeä myöhemmin.




Simpasta ei olekaan nyt uusia kuvia. Senki ratsastin lauantaina pitkästä aikaa ite kentällä. Aika naurettavaa etten osaa omaa hevosta ratsastaa. Pitäs varmaan alkaa itellä kulkea sen kans valmennuksissa että sais jotain tatsia. Olen liian tottunut menemään vain Taakella kenttäilyt ja Simpe tuntuu niin ponilta siihen verrattuna lyhyen kaulansa kanssa. Ehkäpä käytän tämän motivaation nyt hyväkseni ja kenttäilen ja haen sen kans säveltä metsän sijaan kentällä.

Vaikka, köpöttely hevoseksihan se mulle tuli ja Auroralle paremmaksi ratsuksi, hihi.


Muileri Maileri on käynyt hiitillä kerran viikkoon ja muuten höntsänny rennommin kotona. Sunnuntaina olisi startti Torniossa, mikäli ei karsita, tuskin. Tänään tulee listat. Kovahko sarja taas pojalle mutta ei vain sopivia tunnu olevan jyväskylän tällä puolella. Kaikki on vähän ylisarjoja mutta saapipa niistäkin rutiinia. Kunhan vaan ravaa puhtaan juoksun niin olen tyytyväinen.




Eilisen hiitille tehtiin pieniä varuste muutoksia ja se tuntuikin sopivan pikku orhille oikeinkin hyvin. Lämpän ylimääräset hyppykoikkaloikat jäi pois. Vähän sillä tahtoo nyt olla pöljäily virtaa, mutta olishan se nyt kumma jos 3v kakara pössyttelis aina kuin 10 vuotiaat konkarit tasasesti.


Aurora kävelyttämässä, taustalla isä Jokimäen Banaani ja sen Tallikaveri.