28. lokakuuta 2014

Aikaa...


 Työttömällä on, aikaa.
Oikeastihan mie olen jonku sortin työnarkomaani ja liian kiltti semmonen, minkä on varmaan jokainen tähän mennessä ollut työnantaja huomannu. Kun työntekijä ei osaa sanoa ei, niin sehän on silloin aina käytettävissä. Eikö se niin ole? Ainakin minun kohalla. Hauskaa kun itse tietää omat virheensä, mutta osaapa niitä korjata sitten tarpeen vaatiessa? Ei onnistu multa, heikko luonne? Noo, samapa tuo. Tyhmästä päästä kärsii koko ruumis ;) Jokatapauksessa, nyt olen kylllä nauttinut tästä työttömänä olosta ja ottanut tämän ekan kuukauden ihan vaan lunkisti ja rentoutuen. Volvo raukkakin näyttää välillä siltä tuolla pihan perällä, että sekin tahtoisi pian liikenteeseen. Mutta ehkä se vielä kerkiää. Viimeinen melkein puoltoista vuotta sitä on ajeltukki renkaat soikeana eestaas töissä ja muissa hommissa. Lähes puolivuotta meni että ajoin työmatkaa 200km päivässä. Volvon mittariin kiri vuoden aikana melkein 60 000km. Aika hyvin etten sanos.. "Normi ihmisillä" tulee vuoden aikana 20 000km vuodessa jos niinkhän paljon. Hupsista...

Mutta joskos vaihettasiin taas heppailuun. Hevosten pihaton rakennushan meillä oli muutenki hitusen myöhässä meidän molempien töiden vuoksi, mutta nyt tällä viikolla viimein se saadaan pystyyn asti. Sunnuntaina ajettiin maata ja pohja on nyt valmis. Enää ite rakentaminen. Kun pihatto on valmis saattaa käydä niin että meidän lauma vahvistuu yhdellä jäsenellä, ainakin "koeajaksi" asti. Siitä sitten myöhemmin lisää, mikäli niin tapahtuu varmasti.



Ajattelin että voisin ajan kuluksi kirjotella tästä meän "tuntitoiminnasta". :) Jokusen kuvankin aattelin laitella, viime tunnista ja kesän menneistä. Viime sunnuntain tunnit peruttiin kun Laura oli agilitykisoissa pellossa ja meillä oli niin surkea keli kun hepat vielä kesäkengässä, että tuo meidän soratie oli ihan peilijäällä niin ei voitu kärryttely tuntia pitää. Se oli tarkotuksena kyllä :) Mutta toiste sitten sillä saralla jatketaann.

Toissa viikolla oli siis tunti, olin nyt ite toista kertaa mukana menossa Taakella. Siitä on muovautunu kyllä melkonen opetusponi, kun vaan itellä on ajo-ohjeet selvillä niin poni taipuu kyllä joka muottiin mihin sen haluaa. Mutta jos ratsastaja ei osaa niin ei tee Taakekaan mitään. Loistava :D
Maa oli jäässä joten piethin vain käyntitunti, mikä oli kyllä tosi hyvä. Jokainen oppilas keskittyi saamaan hevosen pyöreäksi ja rennoksi. Ja minkälainen kehitys meidän porukassa on tapahtunut, ihan mahtavaa.

Tyttöjähän käy säännöllisesti 7 tunneilla. Hevosia on käytössä minun pojat sekä Mira vaihtelevasti, mutta olema siirtäny ponin lähinnä vaan ajeluun kun se nauttii siitä paljon enemmän :) Naapurista meillä on käytössä issikka ori Forkur sekä shettispappa ruuna Miska. Jokainen toimii moitteettomasti. Lähinnä Forkku testailee välillä uusia ratsastajia.

Taaken kanssa säädetään taustalla ;)

Siskokset hevosten selässä ja Laura komentaa.
Antti on sitämieltä että "joojoo, tiedetään"
Marjo ja Forkku
"yritetään" :D
"Hieno pappa!"

Forkku ja Taake säätää ;D
 Hauskaa ainaki on ollu ;)

Ope kyytiin "Kurinpalautusta!" :D
Taas siskokset häärää ja lämpöset toimii.




Forkku

Tukkajumala
Superpappa poni Miska 24v. :)

22. lokakuuta 2014

Pyöreä vaan pyöristyy

Talvi karva paksuuntuu ja pörhistyy ja poni se vaan nauttii elämästä.


Kärrytelty on nyt 3km lenkkiä joka toinen päivä hölkkää. Kunto on kasvanut kyllä. Poni ei hikoa lenkillä enää niin "paljon" mitä ekoilla lenkeillä, sekä askeleeseen on tullut reippautta ja parempaa liikettä. Voidaan kohta jo vähän alkaa pidentämään lenkkiä hyvillä mielin. Mira selvästi nauttii kärryttelystä, ravailee menemään korvat pystyssä mennen tullen. Ihanuus karvaläjä :)





Antin lauantain kisojen aikana Mira ja Taake on selvästi tehneet parempaa tuttavuutta. Jos en hirveästi valehtele niin voin väittää nähneeni Taaken rapsuttelemassa Miraa harjan tyvestä. Höpsöt heppaset :)

Antin ja Larpan kisat meni muuten ihan kivasti. :) raviohjelmasta tuli 55% ja risat, mikä on antiksi ihan superhyvä. Hieno, jännitäjä pappa. Helppo c oli jo odotettavissakin ettei kovin hyvin mene kun ei ole päässyt laukkaa reenaamaan piiiitkään aikaan. Hienoja ne silti oli. :)





15. lokakuuta 2014

Auringonlaskun kuvia


Rakkain ikinä <3
Antti nimittäin.
Ihana ystävä on pitkästä aikaa kyläilemässä meillä ja sen kunniaksi sekä Marketan ihanien ideoiden ansiosta saatiin aikaiseksi tällaisia kivoja siluetti kuvia. Pikku pakkanen, auringon lasku, oma ranta, ikioma suurin rakkaus vierellä.
Ihan tuli sisällä tippa silmään kuvia katsellessa koneelta.
Niissä on sitä jotain. Minun mielestä.



Nyt syysloman aikaan, poni pääsee parin päivän väleillä kärrylenkeille. Se onkin varsin reipastunut sekä kunto on jo pikkuisen kohonnut. Samaa 3km hölkkää ajellaan vieläkin, kotia tullessa poni ei puhalla, eikä ole ylirasittunut muutenkaan. Iloinen oma ittensä, hien määrä on kärryttelyjen lisääntyessä vähän vähentynyt ja askel on pikkuisen reippaampi :) 
Loman aikaan mulla on täällä apulaisia sekä vieraita. Pikku apurit pystyvät onneksi ratsastelemaan ruunia joten tällä viikolla ne pääsevät pitkille rauhallisille maasto reissuille. Siitähän ne tykkää :)
Tulevana lauantaina Antin olis tarkoitus startata Lauran kanssa Helppo D ja C ohjelmat Hirvaalla, joten sieltä sen jälkeen tulossa postausta taas.





13. lokakuuta 2014

Taakeroinen

On tullut kotiin!
Kauhea että oli ikävä ruunaa mutta nyt se on kotona, vihdoin.


Ruuna on muuttunut niin ratsastettavuudeltaan kuin luonteeltaankin. Siitä on tullut sosiaalisempi ja iloisempi. Tarhassa tulee vastaan rapsutettavaksi kun ennen lähti karkuun, sekä se on heti valmis työhön. Tekemisen ilo on siis löytynyt :)


Eilen oli ensimmäinen tuntipäivä meillä kotona mihin Taakekin osallistui. Menin itse sen kanssa ekalle tunnille. Tarviihan opetusta itse kukin aina välillä ja huomattavasti useamminkin!
Alkutunnista oliki napit vähän hukassa, tosin jännitin ite omaa ratsastusta taas alkuun ihan turhaan minkä huomaa hevonenki, mutta loppua kohen tunti meni huomattavasti paremmin. Löytyi ne oikeat ajo-ohjeetki :D
Taake on kyllä ihan super, huippu ratsastaa ja mikä liike sieltä tulee!


Toisella tunnilla Taaken selkään kipusi sen pienempi omistaja, minun pikkusisko Aurora. Tästä parista tuletta kuulemaan jatkossakin.

Lauran ohjeistuksella Aurora löysi nopeasti Taaken ajo-ohjeet myös ja kaksikon työskentely oli tosi hienoa katottavaa. Aurora on jo niin taitava ratsastaja että olen ihan kateellinen ;) Jokusen kuvan sain räpättyä ja pienen video pätkänkin, mutta sitä en tähän hätään saa lisäiltyä tänne. Kuvat kuitenkin, on ne hieno pari :)







P.S. Postaus ideoita sais heitellä, erikois/kysymyspostausta? Ideoita otetaan vastaan. 

7. lokakuuta 2014

Ponimuksen kuntokuuri


Vihdoin ja viimein sain aikaiseksi sunnuntaina haettua ponin kärryt ja valjaat kotosalle. Nyt päästään pikkuhiljaa säännöllisemmin kohottamaan neitosen kuntoa. Ponin jaksamisen ja hyvänmielen ehdoilla ja rajoilla mennään. Kun ei tarvitse mitään himourheilureenilenkkiä vetää, vaan ihan kohotellaan hieman huonoa peruskuntoa.  Nyt ei tarvitse tukeutua siihen että pienemmät tytöt ratsastelee vaan kerran viikossa kahdessa, vaan voidaan parin kolmen päivän viikko kuurilla alotella käynti/hölkkä lenkeillä.
Hiljaa hyvä tulee. Eikö?


Ponin kanssa touhuiltiin yhtenä päivänä vähän "agility" touhujakin pihalla. Ei mitään erikoista, lähinnä vaan irti mukana kulkemista, pysähtymistä ja paikalla oloa. Tai pitäiskö tuota koiraihmisenä kuttua kuitekki Tokoksi, kun ei meillä mitään estejuttuja vielä pihalla ollut ;)
Postilaatikolle yritin neitiä saada mukaan tulemaan, mutta se totesikin mulle pihan tienhaarassa että mee kuule itteksesti vain postilaatikolle, minähän en pihalta lähe mihinkään. Niinpä se käänsi ympäri ja lähti tallustahmaan kotia. Kävin kuitenki hakemassa postin ja poni ootteli keskellä pihaa sen näkösenä että "Kylläpä kesti tuo kotia tulo." On se melkonen kaveri hih!




Tänhään kävimä käynti-hölkkä lenkillä pikkusen reilu 3km. Poni sai mennä ihan omaa tahtiaan. Aluksi käveltiin ja sitten neiti ravailikin melkein koko matkan omasta halustaan. Hikikin tuli vähän pintaan ja jaksamistakin olisi vielä ollut, mutta parempi se on kevyesti alottaa niin ei tartte myöhemmin tapella liikutuksen kanssa jos heti vedetään ylirajojen. Taisi Mira kuitenkin olla kärryttelystä mielissään, korvat hörössä kulki menemään koko ajan.






Allekirjoittanut ainakin oli ;) Kuinka mukavaa oliki pitkästä aikaa kärrytellä ponia! Siitä on pieni ikuisuus kun olen viimeksi kenenkään ponia ajanut. Rentoa menoa! Tästä on hyvä jatkaa.

P.S. Ponskin masu on huomattavasti suurempi vasemmalle puolelle, taitaa meillä pikkuponski olla vielä menossa mukana. "Ilman" kolmatta ultraa. Toinen "varmistus" ultrahan oli vuorokausien 40 tienoilla ja silloin varsulin todettiin vielä olevan kyydissä vasemmassa kohdussa. Siellä se taitaa majailla edelleen, tai sitten Mira lihoo omituisesti vain toispuoleisena ;) On neiti kyllä luonteeltaan hitusen muuttunut. Hormoonit taitaa jyllätä ;) Välillä on päiviä että se tarhassa tulee syliin asti rapsuteltavaksi ja halittavaksi, välistä taas sitä päin ei kestä edes vilkasta kun on korvat niskassa ja kääntää persusta kateltavaksi kun "Ei vaan kiinnosta ja ootta kaikki ällöjä!" :)


Mailerin kauden avaus

Maileri pääsi viimein avaamaan kautensa ja millä tyylillä. Mailin matkalla hitaasti kiihyttäen maaliin toisena nipistäen sekunnin ennätykses...