18. helmikuuta 2016

Sairastupa täynnä

Välillä tekee mieli lopettaa koko hevosharrastus jatkuvien vastoinkäymisten vuoksi. Tällä hetkellä ratsastettavia hevosia ei ole, meninkin iloitsemaan vuokraajan löytymisestä ja tämän hetken hyvästä kentästä. Sinne meni nekin ilot, toistaiseksi.


Perjantaina kengitettiin hevosia, Taake sai kaivatun hieronnan ja jumeja löytyi sieltä minne olin ne arvioinutkin. Vasen SI oli suht tukossa, oikea oli parempi. Ei mikään ihme että reenatessa tuntuu välillä hankalalta ennen kunnon lämpiämistä. No, jumit saatiin auki ja Taake nautti silminnähden hieronnasta. Hieroja haukkuikin sen masokisti hevoseksi, sieltä missä kipusi paino Taake itteään oikein kunnolla hieroja käsiä vasten. Vaan onhan se hyvä että osaa itekkin olla hyödyksi.


Mulla on ollu kammo tilsakumeja kohtaan lähes aina. Antin kanssa joskus niitä käytettiin, mutta Antin silloiset kaviot ei niistä tykänneet ja tilsakumien aikaan kaviot menivät aina hauraammiksi. Pari talvea niitä käytettiin ja päätin ettei me niitä tartteta. Ja hyvin selvittiin ilman. Taakelle ajattelin että jos nyt kokeiltais eteen ainakin niitä kun kaviot on nyt olleet niin hyvänä, vaan taitaa tämä minun kammo jatkua niitä kohtaan edelleen.


Lauantaina hevoset vietti hoitojen jälkeen ansaittua lepopäivää ja kaikki oli niinkö normaalisti. Taake tarhasi Mailerin kanssa päivän ja yöksi meni takasin pihattoon tammojen kanssa. Sama normi rutiini myös sunnuntaina. Sunnuntai iltapäivänä lähdin muka juoksuttamaan Taakea kentälle, vaan eihän me sitten juuri mitään juoksuteltu. Vasempaan kierrokseen kävellessä aloin ihmettelemään omituista kävelyä, ihan kuin ruuna ontuisi toista etusta. Suunnan vaihto ja ontuminen oli tosi selvä. Oikea etunen oli pois pelistä. Soittelin kenkääjälle talliin päästyä ja ihmettelin säärellä, sisäpuolella tuntuvaa nestemäistä pullotusta jossa tuntui voimakas pulssi. Arveltiin johtuvan jostain naulasta joka saattaisi painaa. Taakella kun on vielä kovin ohuet sisäseinämät ja naulat täytyy saada suht korkealle.

Kengän pois oton jälkeen pulssi hieman helpotti. Kavioon betadine haude ja ruuna lepoon. Tallista kun on karsinat jo öiksi varattuja pääsi Taake pihattoon "karsinaan" asustamaan. Onneksi pihatosta saa näppärästi karsinan tehtyä, varsinkin kun hevonen kunnioittaa lankoja ja viihtyy yksinään mainiosti. Pihaton toisen puolen jätin tammoille käyttöön jotta pääsevät silti sisälle tarvittaessa vaikka ruunan mötkö siellä seisookin.


Tiistaina meillä kävi kotona eläinlääkäri hampaita raspaamassa ja Maileri sai toisen rokotteensa. Samalla tutkittiin Taaken jalkaa joka ei reagoinut kaviopihteihin ja jänteitä saa puristella ja rutistella miten tykkää eikä ruuna reagoi mihinkään. Kuitenkin kävellessä vielä ontui. Maanantaista asti on annettu metacamia ja ruuna on ollut pakkolevossa. Jalkaa on kylmäilty ja tiistaina naputtelin kengän takaisin jalkaan.

Eilen soittelin Rovaniemen klinikalle joskos voitaisiin tulla tutkittavaksi viikonpäästä keskiviikkona kun Tanelilla on kontrolli aika. Onneksi saatiin samalle päivälle aika niin ei tarvi montaa kertaa ajella. Tänään jalka tuntui kuitenkin jo suht hyvälle, se on kuivannut paljon jo tiistaihin verraten. Jännä nähä mikä tässä nyt oli syynä. Taake saa kuitenkn olla karsinassa klinikalle asti ja saa metacamia sinne asti myös oman ell suosituksesta.

Tällä hetkellä on kovin hiljaista siis hevostelu rintamalla. Mitä nyt Maileria juoksutellaan välillä liinassa ja välillä irti, Mira liikkuu vielä korvat tötteröllä ilosena ja Leimua ohjasajetaan kuntouksen mukaan. Ja ruunat seisoo levossa.

Ehkä tähän risukasaan joskus vielä se Aurinkokin paistaisi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti