20. elokuuta 2016

Ei ikinä


Saisi sanoa Ei Ikinä.
Mie olen tätä lausetta harjottanu tähän mennessä aika paljon aikanaan ja nytkin kävi niin hassusti että puoliveri ratsujen kohdalla olen ollut oikeinkin haka sanomaan etten sellaista ikinä, ikinä itselleni laita. Vaan niin mie sitten sellaisen ostin torstaina. Samalle päivälle se myös kotiutui.


Tämä ruuna poikkesi minun tapaamistani ratsuista (niin niistä puoliverisistä, joita nyt törkeästi yleistän oman kokemuksen perusteella) paljonkin. Se oli hyvin rauhallinen heti alkuunsa ja sen silmistä loisti ystävällinen katse, eikä ne pyörineet kuin hedelmä peli valkuaiset vilkkuen kun se siirrettiin karsinasta käytävälle. Ruuna pysyi koko ajan rauhallisena eikä hötkyillyt ja heilunut puolelta toiselle. Viisaan hevosen oloinen.

Karsinan ovessa luki isoin kirjaimin: 
"Kuonokoppa karsinassa hoidettaessa tai sidottava kiinni. Puree!"



Yhtään ei ruuna ollut purevan hevosen näköinen. Pari viikkoa sitten kävin siis koeratsastamassa. Satulan selkään nostaessa se kokeili näykätä, minkä luin ruunasta että sitä sattuu. Sama näykkäsy yritys tuli vyötä kiristäessä. Muuten ei mitään yrityksiä purra tai olla muutenkaan ilkeä. Satula oli epäsopiva, ei ihme jos sattuu, Yrittäis sitä itekki purra, jos ei muuten voi kertoa että kipeää tekee. Kiltti hevonen, Taaken kokoinen n. 165cm. 10v. RE en edes kysynyt, helppo A pitäisi taitaa. Ratsastaessa kiltti, vaikka oli ihan totaalisen jumissa niin yritti silti nöyrästi tehdä mitä pyydettiin. 







 Olin torstaille varannut Taakelle alunperin kiropraktikon hoidon, mutta ruuna oli telonut ittensä laitumella ke iltana joten laidun elämä päättyi tältä kesää ja ruuna seiso tähän aamuun asti sisällä. Nyt oli haava sen verran hyvän näköinen että laitoin ulos, yksin tarhaamaan poniaitaan. Kun Taake ei päässyt kirolle, eikä sillä onneksi niin pahoja jumeja nyt olekaan mitä ei meidän hieroja auki saisi, niin vein uuden ruunan suoraan kiropraktikon hoidettavaksi ennenkuin tultiin kotia.

Nyt on hyvä alotella juuri hoidetun hevosen kanssa "puhtaalta pöydältä" rauhallisemmassa ilmapiirissä jossa ei tarvi tyhjästä ressata. Alotellaan hiljakseen tutustelemaan toisiimme ja katsellaan mihin tämän kanssa edetään, jos edetään. Kiltti, kaunis opetushevonen on siis tullut pieneen joukkoomme. Tervetuloa porukkaan Putte.




Kenttä on nyt 'käyttökuntoinen', joskin se on vielä pehmeä. Mutta jotain siellä pystyy jo tekemään. Ahkeraa lanausta ja hoitoa nyt alkuun niin pikku hiljaa parempi. 


4 kommenttia:

  1. Kaunis hevonen, onnea uudesta kavioliitosta!

    VastaaPoista
  2. Nätti uusi hevonen! Toivotaan että uusi hevosystävä viihtyy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia! Ainakin se tuntuisi ja näyttäisi että viihtyy. :)

      Poista