Putte ikiliikkuja

Viimein, Putte on päässyt liikkumaan kuten muutkin hevoset. Ontuman syynä oli kaviopaise joka onneksi haudottaessa teki tiensä ulos ruununrajan reunasta. Elämä helpotti ja ruuna on päässyt liikkumaan. Mikä ilo on kattella hevosta joka liikkuu oikein, eikä könkkää mitään jalkaa. Puttehan on oleskellut meillä jo toista kuukautta ja nyt vasta päästiin liikkumaan oikeasti. Toivottavasti näin jatkuu.

Putte oli tämmönen ns. "riski" ostos. Koeratsastaessa se ontui etusia, molempia. Oej enempi. Se oli ihan jumissa selästä ja ostopäivänä kiidätin sen suoraan kiropraktikolle. Mikä tapa alottaa uus ystävyys? Ensin viedään outoon paikkaan, outo ukko hoitaa ja tarvi vähän peeveen mieltä rauhottaakki. Sitten vielä uudelleen autoon ja tuodaan ihan mettän keskelle, jossa nyt onneksi oli kavereita, mutta että joutu vielä uloskin asusteleen ihan heti. Hullua.

Aikaa multa on vieny tottua elämään peeveen kanssa. Olen niitä "vastaan" ollut aina minkä mainitsinkin jossain postauksessa, onneksi Putte ei ihan niin kamala ole kuitenkaan. Se on itsepäinen eikä osaa olla yksinään. Nykyisin tallin käytävällä seisominen kuitenkin yksinkin on suht helppoa kun tullessa siellä ei voinut seisoa lainkaan yksinään. Kaveri jos on tallissa niin silloin ei ole mitään robleemeja. Hiljaa hyvä tulee, sitä ei voi toistaa liiaksi.

Etusten vaivoja "hoideltiin" jo heti ostopäätöksen tapahtuessa ja meidän kengittäjä kävi ruunan kenkäämässä myyjän paikassa. Kaviot oli melko virheasentoiset joihin vuohisnivelet reagoi molemmat aika kovastikki. Asentojen korjaantuessa ontuminen väheni ja tällä hetkellä Putte ei onnu ollenkaan. Mikä on kovin positiivista. Hoideltiin niitä viikon penetrol kuurillakin ja ruunan ruokavalioon kuuluu vakituisesti Bioglucomin+HA nivelravinne. Joka on hyväksi havaittu. 

Kun etuset oli hyvät oli takasen irtokenkä ongelma jota ei löydetty tarhasta ja näin ollen pakkolomaa, josta kehkeytyi pitempi pakkoloma paiseen vuoksi. Mutta nyt ei onnuta enään (kopkopkop, ainakaan nyt) ja ollaan päästy liikkumaan. Maastoilu kuuria kaikissa askellajeissa ja eilen oikeasti ekaa kertaa kentällä. Jumeja on hevosessa, se on varmaa, pitkän ontumisen vuoksi mutta toiseen suuntaan ruuna kulki jo suhteellisen mukavasti. Kuvista huomaa kyllä kumpi oli helpompi. Toki meillä on opettelussa Puten napit myös itellä joten ei voi heti olettaakkaan että se kulkisi kuin huippu hevoset, opiskellaan yhdessä.

Otsikon ikiliikkuja nimi Putelle tulee tuolta pihaton puolelta. Verrattuna suokkiin, lämpöseen ja shettikseen on tämä ruuna melkonen ikiliikkuja. Se syö niinkuin muutkin mutta se liikkuu tarhassa paljon enemmän kuin toiset. Toiset mielellään seiskoskelee laiskoina paikoillaan ja Putte touhuilee omiaan. Iloinen hevonen, uskoisin sen olevan.