12. tammikuuta 2016

Pienisuuri, pyöreä, raviponi?


Eilen töiden jälkeen kahvistellessa kattelin Tanelia ja Maileria ikkunasta kun ne tarhailee tässä "etupihalla" ja mietiskelin mitä keksisin Mailerin kanssa yksinäni että näkisin vähän paremmin miten jätkä nyt sairasloman jälkeen liikkuu. Hölkyttelleehän se välillä tuolla tarhassa yksinään, mutta ei niin paljon ja reippaasti että näkisi kunnolla kattoa. Sittenpä sainkin ajatuksen. Äijäthän ajeli viikonloppuna autolla jo järvellä, kyllähän se nyt sitten hevosenkin kestää kun jäätä on lähemmäs 40cm yhteensä. Tuumasta toimeen.


Hain Mailerin sisälle talliin ja harjailin sen. Laittelin nahkariimun päähän ja juoksutusliinan kiinni siihen ja sitten suunnattiin kohti rantaa. Jätkä seikkaili reippaasti minun perässä rannalle ja jäälle mentäessä saattoi oikein kuulla pysähdyttäessä kuinka Mailerin pienet rattaat aivoissa raksutti. Se näytti ihmettelevän tätä tasasta isoa tilaa. Pikkusen matkaa käveltiin rannasta rinnatusten kun sitten pyysin varsaa siirtymään minusta kauemmaksi. Silloin se sen hoksasi! Tässähän saapi juosta niin paljon ko sielu sietää, tai niin Maileri luuli. Karmea kohtalo oli kiusaamassa kun naru nappasikin tiukaksi ja akka seiso narun päässä. Ei siellä saanukkaan vetää häntä piipalla niin pitkälle kuin silmä kantaa. Ei, vauhdin sai kyllä päättää ite mutta riemukkaat hiitit piti selvittää ympyrää juoksemalla.

" Ahaa, täällähän on tilaa...! "

... Ja menoksi!..


Hauskaa Mailerilla tosin tuntui olevan ja niin mullakin kun varsan touhuja siinä narun päässä kattelin, ja yritin vielä kuvailla. Jätkä ensimmäistä kertaa koskaan liinassa. Ihan hauska ensimmäinen liinaus, äänillä toimi jarrut kyllä hyvin ja liikkeelle lähtö. Ympyräkin pysyi lähes koko ajan ympyränä vaikken sitä sen kummemmin pyytänytkään, saati opettanut. Täytyy ottaa jossain vaiheessa "oikeaan oppiin" tämä liinassa kulkeminen. Nyt se oli vain hauskaa totuttelua ja pienen ponin höyryjen päästämistä.



Mikä liike sieltä tuli, varsinkin ravissa. Kyllähän tuota mielellään kattelee. Jalkakin toimi aivan moitteetta. Ja jos ei näillä jaloilla pääse joskus ravia, niin ei sitten millään ;) Tämmöstä liikettähän ei olla saatu nähdäkkään kun joskus ennen sairaslomaa. Mikä helpotuksen tunne minut valtasi ko seurasin Mailerin revittelyjä. Ei jälkeäkään ontumisesta, saati mistään murtumista. Toivottavasti nämä pysyvätkin näin ja voitais jatkossa jatkaa kasvua ja oppeja normaalisti ilman suuria takapakkeja. 



Maltettiin me välistä olla paikoillaanki.

 Maileri 8 kk. Heinämahaa on mutta jospa se tässä alkas pienentyyn kun saa liikkua ;)

Saas nähä milloin Maileri saa passinsa, sitä ootellaan jo innokkaana. Mistä lie seki johtuu, oishan se hauskaa että eläinlääkäri saisi sinne lisätä ensimmäisen rokotuksen sekä tämän kuun lopulla tulevan tehoste rokotteen. Hampaiden raspaustakin on tiedossa koko jengille, samoten ne rokotteet. Mailerinkin hamppeja katsotaan ensimmäisen kerran. Hihhi, niin se alkaa vuotikkaan varsan elämä täyttyä ison heposen touhuista. Vaikka onhan se toisaalta vielä ihan vauvvan näkönen ;)


Niin hieno orhi! <3

2 kommenttia: