10. toukokuuta 2016

Jos itse osais


Eilen Taaken kanssa tuunailtiin metsätiellä laukannostoja sekä raviväistöjä. Ekaa kertaa raviväistötkin onnistui heti hyvin eikä pitkän ajan testailun jälkeen. Laukannostot ja rauhallinen hyvä laukka löytyi heti myöskin, hevonen on tuntunu tämän satulan kanssa koko ajan tosi hyvälle. Milloinhan tulee takapakkia?

Tänään päästiin naapuriin väliaikaiselle kentälle pitkästä aikaa. Taake oli tosi kiva tänäänkin. Hirveästi ei työskennelty isompia, koetettiin vähän jumppailla ja pitää treeni kevyenä kun eilen oli rankempaa. Leimun omistaja käytti ekaa kertaa järkkäriä ja sai sieltä jokusen kuvan aikaiseksi. Taake on ihan hyvä, kun vaan taas ite osais. Missä ryhti? Missä kädet? Missä jalat ja kantapäät? Voi huija, kunpa pääsisi taas huudon alle. Ihme että hevonen kulkee kun ratsastaja menee missä sattuu, liekkö sen takia se tuntuuki hyvälle, ettei itte ossaa? Njääh, on se oikeasti kiva polle.








Hyvä mieli jäi hevosesta vaikkei isosti reenattu. Kenttä oli taas vaan niin pieni että ratsastus oli lähinnä ympyrän menoa molempiin suuntiin. Mutta vaihtelua sekin pelkkään metsässä menoon.


Leimukin lähti kentälle yhtä aikaa meän kanssa. Veera ratsasteli tammalla omiaan sen aikaa kun mie ratsastin Taaken. Ruunan loppu käyntien ajan huutelin tytölle apuja ja tamma alkoi työskennellä. Ekaa kertaa ratsukko otti yhteiset laukatkin. Hyvin meni, Leimusta alkaa kuoriutua ihan näppärä polle. Hiljaa hyvä tulee.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti