6. kesäkuuta 2016

Melkosen Tuima Tyyppi

Ihana Jessi kävi kuvailemassa meän laumaa 4.6. Ihan mahtavaa tavata viimein livenä ihminen jonka on tavannut netissä about sata vuotta sitten. Parasta näissä livenä tapaamisissa on kun huomaa että toinen on ihan juuri sellainen kun on sen kuvitellutkin. Hauskaa! Upeita kuviakin saatiin jokaisesta, mikä parasta, tuittupää varsasta. Tämän postauksen kaikki kuvat siis Jessican ottamia.


On se melkosen tuima tyyppi kuvista kun kattoo. Korvat luimussa se jöröttää, mököttää ja on todella mielensäpahoittaneen näköinen. Minusta tuntuu että lempinimeksi varsalle jää Tuima, josta on väännetty tottakai jo Tuittu, Tuimis ja monta muuta yhtä sopivaa.

2 vrk

Tuima on tänään neljän päivän ikäinen (kuvissa ikää 2 vuorokautta). Maileriin verrattuna tämä kaveri ei halua kävellä narussa, mutta ei myöskään irti äitinsä perässä. Riimussa kävelyä on harjoteltu nyt jo kaksi päivää, vaan Tuimis on sitä mieltä että minähän en kävele. Se jäkittää narussa täydellä nelivedon jarrumekanismilla ja vaikka äiti pukkaa perästä, sillä ei ole varsaan mitään vaikutusta. Ulos tultiin tälle aamua ehkä hitusen helpommin kuin eilen sisälle mentäessä. Liekkö jarrut alkavat antaa pikku hiljaa periksi?






Tuima oli tälle aamulla myös keksinyt että ihmisen kanssa voisi pistää painiksi, kun se kyykkii karsinassa rapsuttelemassa. Kun tylsä ihminen kuitenkin sanoi ettei me painita pahoitti Tuimis mielensä ja päätti että emän selän päälle ainakin saa hypätä!


Mäntylahen Mielensäpahoittaja?



Tämä kaveri on kyllä niin eri luonteella varusteltu Maileriin verrattuna, että tässä kaverissa saattaa olla vähän työtäkin kasvattajalle. Maileri oli niin helppo, kaikin puolin, kiltti poika. Tuimassa taas tuntuu olevan luonnetta vaikka muille jakaa. Taitaa olla äitinsä perintöä hällä.



Taake, Leimu ja Taneli on vietelleet laidun elämää järven toisella puolen. Mikäs sen mukavampaa, liikutukset on olleet hetken tauolla kun on ollut tätä varsan valvojaista yms. Mutta eiköhän tässä taas saada rutiineista kiinni ja elämä palautuu normi juttuihin.









Taneli kävi perjantaina klinikalla kontrollissa ja sai sieltä mukaansa niin terveen paprut kun Tampula voi saada. Kintereen kalkkeumalle ei koskaan voi mitään tehdä, mutta tällä hetkellä se ei ainakaan vaivaa ruunaa milläänlailla. Liikuntaa sai harrastaa lähes kaikkea mitä haluaa ja mistä hevonen tykkää. Kielletyllä listalla on ainoastaan ympyrä työskentely/liinaus sekä väistöt. Ehkä elämä meilläkin alkaa pikku hiljaa voittaa.


Kiitos Jessicalle Upeista kuvista!

2 kommenttia: