11. kesäkuuta 2016

Tulevan kesän myrskyjä


Muutaman saepäivän tuoman pakollisen karsinassa asumisen jälkeen on mukavaa päästä tarhaan rallittaan. Meillehän tuo kesä myrsky toi mukanaa lumisateet. Lunta oli maassa reilu viitisen senttiä ja sitä tippui tallin katoltakin läjiin jotka eivät ole vieläkään sulaneet pois.

Voi Tuiman riemua kun ulos pääsi. Kyllä sai taas kivet ja kannot kyytiä kun jätkä esitteli juoksukoikkaloikkiansa. Hulvatonta seurata sen rallittelua, hih.







Tuimasta sain eilen myös ensimmäiset EiniinTuimat kuvat. Ehkä elämä ei olekkaan Tuimiksen mielestä niin kamlaa miltä sen ilmeet näyttivät viikko takaperin. Tämä varsa on ihan täynnä omia mielipiteitään, Maileri on tuntunut niin helpolta jotta tuntuu että tässä kaverissa riittää työtä. Ei se mikään paha päinen ole, sillä on vaan oma pää. Ainakin kovempi sellainen kuin veljellään.

 
Ensimmäinen einiinTuima kuva.



Tuima on saanut facebookissa paljon kehuja jo rakenteestaan. Meitä on myös heti alettu houkuttelemaan Sotkamon näyttelyyn syksylle. Uskaltaakohan sitä mennä. Tosin, näyttelyistä puheenollen, Mailerin ensimmäinen kehässä pyörähdys tapahtuu ihan muutaman viikon päästä! Minua ihan pelottaa lähteä näyttely reissulle, en tiedä semmosista yhtään mitään. Hauskaahan se varmasti on. Tiä sitten siitä kuinka kannattavaa on viiä varsa suoraan laitumelta kehään, haha. Sittenpä sen näkee millaiset haukut sieltä saa mukaansa.









Riimussa kävelykin alkaa jo sujua oikein mallikelpoisesti. Mitä nyt talliin meno on ihan kuraa. Paljon kivempaa olis olla vaan pihalla, jottei sisälle tarttis mennä lainkaan. Vaan ymmärtäähän sen, ulkona on kivempaa. Vielä vaan ei ole meillä niin lämmintä että viittisin jättää tammaa ja varsaa yöksi ulos. Tänään on oleskeltu melkein koko päivä ulkona, pari tuntia kävivät päivällä lepäämässä sisällä ja mentiin takasin ulos. Mainio keli ja rantatarha ilman hyttysiä, onko juuri parempaa aikaa olla pihalla?




Tiistai aamuna Oona kävi ratsastelemassa Taakea. Siitähän ei olekkaan kuin kohta vuosi, kun O on ratsastanu Taakea viimeksi. Ihan piikkusen oli homma hakusessa mutta ruuna kulki kuitenkin kivasti. Laukannostotkin sujuivat hyvin ja Oonan mukaan vasen laukka on saanut voimaa hyvin lisää. Mikä on tietenkin oikein positiivinen asia meille! Kyllä se vaan kannattaa, se hiljalleen eteneminen turhan hoppuilun sijaan.

Ens viikolla meille tulee kengittäjä niin saadaan varmaan sitten hevosia hieroskeltuakin samalla reissulla. Taakelle tuo vasen tuntuu taas hankalammalta mutta en ihmettele, kun se sitä jalkaansa varoi suhteellisen pitkään niin varmaan on lihasjumia aiheuttanutkin. Taakekin on saanut nyt lomailla vähän enempi ja saa nauttia laitumesta kengittäjän tuloon asti.










Mie yritin kovasti ottaa videotaki Taakesta ja Oonasta mutta jotenkin kummasti onnistuin ne kamerasta vissiin poistamaan kun en niitä enään kortilta löytänyt. Olisi saanut vähän päivitettyä herran liikettä. Mutta jospa sitä kokeilee hieronnan jälkeen ottaa videota, voi liikkeetki ruunalla olla paremmat. 

Alla olevassa kuvassa Maileri on päivä nokosilla poikien kera. Vuotikkaat nukkuu ja vähän vanhemmat pitävät huolellisesti vahtia pojista.

Maileri ja pojat. Kuva: Päivi V.

Aijoo, mikä tärkeintä tällä hetkellä! Me on vihdoin päästy kentän rakentamisen makuun! Puut on kaatunu, kivet ja kannot lähteneet. Ojat on kaivettu ja nyt odotetaan pohjan kuivahtamista jotta päästään maan ajoon! Ihan huippua, kyllä sitä on kauan odotettukin! Ja nyt viimein se alkaa jo näyttää joltain. Uusia kuvia sitten seuraavaan postaukseen tämän hetkisestä tilanteesta.



2 kommenttia:

  1. Voi ihme miten söpö varsa! Totta kai näyttelyyn, näyttelyssä on kivaa. :)

    Ja huikeannäköiset maisematkin teillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saapa nähdä kuinka tässä ensimmäisessä käy!

      Mieki tykkään. :)

      Poista