9. kesäkuuta 2015

Viime viikonlopun kuvapläjäys


Oonan kanssa oli pitkästä aikaa puhetta meillä kyläilystä. Tietenkin suurin syy oli tulla katsomaan Maileri poikaa, mutta oli puheissa myös Taaken ratsastusta mikäli haluaisi kyytiin kiikkua sekä este"valkun" pitämisestä Auroralle ja Antille. Oonalla on niin helppo opettaa Antin kanssa esteillä, kun se tuntee hevosen läpikotaisin, onhan se hällä ollu ylläpidossa ja on itse kisaillut papan kanssa aikoinaan esteillä. Hauska viikonloppu oli siis tiedossa.


Mulla oli perjantaina Puoti päivä ja oltiin sovittu että näppään Oonan kyytiin kotia lähtiessä iltasella kun saan kaupan kiinni. Ensin hain Auroran kaverinsa tyköä ja sitten kaahattiin Oonaa hakemaan. 



Ensinnä hoideltiin poneja jonka jälkhen haettiin ruunia tarhasta. Aukku lämppäilis Antin hyvin ja rauhallisesti sillä aikaa kun Oona ratsastaisi Taakea. Aluksi oli napit ruunan kanssa ihan hukassa, olihan siitä jo hetki aikaa kun O sitä on viimeksi ratsastanu. Joskus alku keväästä lumien aikaan. Taake ja Oonan Pablohan on kuitenki ihan eri napeilla toimivia hevosia ;)

Hetken kentän laidalla huuettuani Oonan käsistä, alkoi homma näyttää paremmalta ja Taake suostui kulkemaan oikein. Ruuna on niin tarkka käsistä. Ne ei saa valua yhtään taakse, jos valuu lysähtää Taakekin. Käden pitää " ajatella koko ajan eteen ". Kun kädet on oikeassa paikkaa, nousee ruunankin ryhti ja askel. Kun Oona malttoi pitää kätensä ylhäällä oli Taake tyytyväinen ja teki töitä kuten pyydettiin.



Satulan vaihdon myötä on Taaken laukannostoissa pukittelut loppuneet ja ollaan päästy tässä hommassa vähän etenemään. Ruunalta saa jo ihan hyvää laukka pätkää alle. Onhan siinä työtä vielä vaikka kuinka paljon. Verta, hikeä ja kyyneleitä, ei siitä mihinkään pääse vaan on niihin varauduttukin. Mutta silti pitää sanoa että on se ihme että tuo otus on menny tässä talven aikana eteenpäin, vaikka minun omasta mielestä oikeat treenit on ollu niin vähäsiä. Voimaa on tullu paljon lisää (ja paljon on saatava lisää, hiljaa hyvä tulee) ja se jaksaa tosi kivasti kantaa jo ratsastajan ja itsensä. Treeniätreeniä, toistan taas itteäni vain.



En mie vain ois koskaan uskonu että tämän ruunan kanssa päästään näinki pitkälle. Niin se vain on minut yllättäny positiivisesti useamman kerran. Kesän suunnitelmiin kuuluis viimein korkata ne koulukisat, ainaki ruunan jos ei minun. Tuskin raviohjelmaa kummempaa mutta jostain se on alotettava. Sekä esteille opiskelua myös luvassa Taaken kohalla.



Viikonlopun hevosteluun kuului meillä touhuilun lisäksi Oonan ja Pablon kuvaaminen Övertorneålla. Lauantaina aamupäivällä Oona ja Aurora ratsasteli ruunat meillä taas ja mie hilluin kameran kanssa jälleen kentän laidalla, yllätys yllätys. Sitten pakkailtiin kimpsut ja kampsut autoon ja suunnattiin keula kohti ruottia. Yli puolen välin mulle tuli outo olo ja kysyin tytöiltä tuliko kamera matkaan. Pikainen katsaus auton joka kolkka ja tulos; Ei. Jumankekka, olin unohtanu kameran kotia! Kuinka se voi olla mahollista, en ikinä unoha kameraa jos olen varta vasten kuvaus keikalle lähössä. Nooh, Volvo ympäri ja miljoonaa kotia kohti sitä hakemaan. Loppu hyvin kaikki hyvin, kamera löyty kotoa laukusta mihin oli pakattua. Se messiin ja taas tienpäälle. Viimein päästiin perille kaikkien kamppeitten kera.


Tallille kun päästiin kävi Oona kipinkapin aukasemassa varustekaapin ja toi meille Pablon kamat. Me kävimä Auroran kans hakemassa hevonen tarhasta ja aloima laittaan sitä kunttoon sillä välin kun Oona meni rakentamaan rataa kentälle. Tai lähinnä raahasi esteet niille paikoille mihin halusi ne ja me sitten kasattiin ne. :) Meikäläinen ei osaa mitään esteratoja rakentaa, olis yks jos toinenki askelväli mitä sattuu.


Hyvinhän ne loikki menemään ja ihan kivoja kuvia sain aikaseksi, vaikka aluksi oliki taas semmonen olo ettei kuvista tule yhtään mitään. En edes muista millon olen viimeksi kuvanu esteillä olevaa ratsukkoa. Pitäs vissiin alkaa käymään kuvailemassa useammin taas. Ettei ihan jämähä tänne puskaan näitä omia puskamopoja kuvaamaan.

Hullut veti 120cm nuin vaan.

P.S. Meidän Maileri poika on nyt "virallisesti" Mäntylahen Maileri.

2 kommenttia:

Mailerin kauden avaus

Maileri pääsi viimein avaamaan kautensa ja millä tyylillä. Mailin matkalla hitaasti kiihyttäen maaliin toisena nipistäen sekunnin ennätykses...