Kuulumisia

Vihdoin on rauhallista ja on aikaa istahtaa paremmin tietokoneen äärelle. Postauskin onnistuu paremmin kuin hätäsesti puhelimella näpyteltynä.

Viime aikoina työkiireiden vuoksi hevoset on saaneet lomailla aika paljon. Taake ja Paavo kävi kiropraktikon hoidettavana kun sinne vihdoin ja viimein päästiin. Taake ei ollutkaan niin pahasti jumiutunut kuin ajattelin sen olevan, joten jotain on tehty vuoden aikana oikein sen kanssa.

Jumppa ohjeita saatiin taas mukaan molemmille ruunille ja Taakelle kiro suositteli käytettäväksi Equibandin "mahavyötä", joka tulee siis satulahuovan takaosaan aktivoimaan vatsalihaksia. Mietti kuitenkin että se on suht arvokas ostaa ja hän itse kokeilisi tehdä sen kotikäyttöön esimerkiksi joustavasta urheiluvyöstä tms. Me askarreltiin oma loimi vyöstä. Sopivan jämäkkä mutta joustava!
Nyt on testailtu vasta juoksuttaessa, mutta se tuntui toimivan.

Simppa on tosiaan Auroran kanssa harrastellut estevalmennuksia jonkun kerran ja ne on yhdessä kehittyneet kivasti jo eteenpäin. Nyt on ollut valmennuksista kuitenkin taas hetken paussi kun olen ollut töissä ja maa on vetänyt jäähän ettei kenttä ole enään oikein hyvässä käytössä ennenkuin hevosille saadaan hokat alle. Kenkääjä tulee onneksi ensi viikolla jo.

Tosi edustavia tarhamöllötys kuviakin pitkästä aikaa koko jätkä laumasta.

Turhautumista koneisiin

Mie olen niin turhautunut tietokoneisiin ja nettiin. Mulla oli joku aika sitten pitkä postaus kuvineen kaikkineen valmiina ja kun olin julkaisemassa niin tsädääm, netti yhteyspoikki ja kun sen sai taas pelittään oli postaus poissa. Meni sitten totaalisesti hermot enkä viitsinyt sitten hetkeen edes ajatella koko blogia ja päivitystä.

Mira mamma on muuttanut kotoa, siitosleasinkiin toiselle shettis kasvattajalle. Jos kaikki menee kuten on suunniteltu, palaa mamma vielä jossain vaiheessa kotiin.

Aatu on ottanut paikkansa jätkä laumassa. Tykkää hengailla Paven ja Mailerin kanssa.

Kadonneessa postauksessa oli pitkät pätkät Auroran ja Simpan estevalmennuksista ja Mailerin syyskuun starteista. Vaan kun olen laiska en jaksa yrittää kirjottaa niitä enään uudelleen.

Elämää on jatkettu nettiyhteyksien pätkimisestä huolimatta. Maileri palasi viime sunnuntain startissa kultakantaan ja otti ylivoimaisen voiton rovaniemen poniraveissa. Seuraavaksi ollaan ajateltu oulun poni raveihin osallistumista.

Parempaa postausta myös ruunien touhuista tulossa lähipäivinä.

Tornion startti ja muuta touhua

Tänään Maileri starttari Tornion Laivakankaalla kovassa sarjassa. Meilläpäin ei oikein ole nyt sopivia sarjoja ollenkaan joten jos startata haluaa joutuu ilmottamaan ylisarjaan. Tavote oli tänäänkin kuitenkin vain se että poni juoksisi omaa tahtiaan hyväksytyn suorituksen. Videolta näkyy takasuoran pieni laukka, josta ei kuitenkaan merkintää tullut. Maalisuoralla Mailerikin laittoi isompaa pykälää silmään ja oli 7 maalissa (jos osasin oikein laskea). Tulos listalla kuitenkin sijoitus viisi kun muutamia poneja hylättiin. Maileri hölkytteli aikaan 2.58,3.

Olen kyllä ponista hurjan ylpeä. Se ravasi hyvin ja sai taas hyvin tärkeää kokemusta roppa kaupalla kotiin tuomisiksi. Maalisuoran se tuli kovaa, eikä kuitenkaan edes yrittänyt hypätä laukalle vaikka nopeammat takamatkan ponit puottelivat ohitse. Kyllä se vaan on hieno poni poika! Varikolla ei varmasti jäänyt kellekkään epäselväksi oliko Maileri paikalla vai ei. Kovin se on äänekäs, ison egon omaava ori. Vaan muuten osaa käyttäytyä kovin hyvin. Pitäähän sitä nuoren orin jollain tapaa ilmaista olevansa olemassa ja paikalla! Hihhi!

Perjantaina Aurora ja Simppa osallistui estevalkkuun. Valmentaja kiipesi myös Taaken selkään ensimmäistä kertaa. Alun nappien etsimisen jälkeen Neea sai Taakestakin jotain irti.

Esteratsukko pääsi treenaamaan askeleiden laskemista puomien/esteiden välille, sekä lopuksi ratsastamaan pientä radan tynkää. Vaikka tämä oli vasta toinen kerta Neean valmennusta, minusta tuntui että Aurora ja Simppa olivat ottaneet jo pienen harppauksen hommassa eteenpäin. Toki tekee sekin jo paljon että edelliseen valkkuun on väliä about 3 viikkoa kuin 3kk. Ehkä tämä homma tästä lähtee vielä käyntiin kunnolla.

Ensin puomit tultiin keskeltä ravissa ja laskettiin montako askelta mahtuu kahden esteen väliin. Sitten tultiin sisälaitaa ja mietittiin lisätäänkö vai hidastetaanko vauhtia jotta askelmäärä pysyy esteiden välillä samana. Sitten se vielä otettiin puomien ulkoreunasta ja mietittiin samaa ja laskettiin. Loppujen lopuksi hommahan oli selvä, esteet olivat siis hieman kaarevassa linjassa, kuin ympyrällä. Sisäreunalla otettiin vähän vauhtia pois jotta askeleet pysyivät samana kuin keskellä ja ulkoreunassa lisättiin tahtia. Ravissa toimiessa sama tehtävä otettiin myös laukassa ja kun se sujui pääsivät menemään pientä rataa pienillä esteillä jossa laskettiin laukka askeleet ja mietittiin ponnistuspaikat.

Hyvin selvittivät radan. Välillä putosi joku puomi ja sen syyksi osattiin vastata oliko liian hidas meno, menikö liian likelle vai mikä oli ja mietittiin miten se seuraavalle kierrokselle korjattaisiin. Ja niin se korjattiin, joko hidastamalla tai vähän lisäämällä. Kuuntelu oppilaanakin tuntui oppivan aivan fiksuja juttuja!