Tämä kuukausi on mennyt kyllä oikein lentämällä. Hevoset on päässeet vähän liiankin helpolla kun on ollut itsellä nyt uuteen työpaikkaan tutustumista, koiran astutusreissuja ja näyttelyitä, koirakoulua ja monen monta muuta juttua. Nyt pääsee pikku hiljaa palailemaan taas normaaliin arkeen, luojan kiitos.
Oona kävi pitämässä tytöille 13.päivä estetuntiakin uudelleen. Tämä kerta olikin huomattavasti parempi kuin tyttöjen edellis kerralla. Vaikka tehtävät oli hankalampia kuin viimeksi niin silti molemmat ratsasti tosi hyvin ja paremmin. Kulmaan laitettiin puomit ympyrälle sekä toisessa päätyssä oli ympyrällä pieni este.
Tunnin lopulla Oona laittoi kaksi estettä samalle linjalle. Korkeudet pysy suhteellisen matalina mutta kyllä tytöt ja hevosetkin saivat taas tuntumaa hyppäämiseen.
Auroran kanssa kuvailtiin Maileriakin pitkästä aikaa. Mahoton mietintä miten saadaan ponipojan korvat hörölle kun se on jo niin kyllästynyt ainaiseen kuvien räpsimiseen, enkä ihmettele hihhi. Rapinat ei enään kiinnosta niin muistin sitten jonkun joskus sanoneen että puhelimesta vaan youtubesta hevosen hirnuntaa ja sekös se saikin oripojan korvat pystyyn ja äänenkin käyttöön.
Mitämitä, kuka hirnuu ja missä?! |
Putte possu vietteli pitkästä aikaa vähän pitemmän loman kun oli polkenut kengän irti oej, eikä sitä tuolta hankien keskeltä löytynyt. Toissa iltana kerkesin viimein lyömään herralle uuden monon jalkaan että selvitään kengittäjän tuloon asti. Kyllä oli ilonen ruuna eilen liinan päässä kentällä kun pääsi taas liikkumaan muuallekin tarhasta.