19. helmikuuta 2015

Irtojuoksutusta ilman aitoja


En viittiny eiliseen kuva painotteiseen postaukseen tunkea enään Antin lenkiltä kuvia joten jätin ne tälle päivää. Postauksenkin kirjoitin jo eilen illalla valmiiksi sillä tänään olen tunkenut itseni paikalliseen eläintarvikeliikkeeseen harjoitteluun päiväksi jotta pärjään siellä perjantaina yksinäni. Jännän äärellä siis ollaan! Mukavaa vaihtelua minun päiviin. Hevosilla on siis tiedossa vapaa päivä, ellei tytöt ota jotakuta kolmesta Tanelin mukaan kentälle liikkumaan.

Antti thö turbopappa pääsi siis eilen maastoilemaan, ilman ratsastajaa. Alunperin mulla oli tarkotuksena lähteä ilman satulaa käyntimaastoon mutta jostain ilmaantui ajatus päästää ruuna kuitenkin pelto/metsätielle irti. Tälle meidän tielle tohin päästää Antin irti kun tiesin ettei siellä ole autoa/konetta liikenteessä. Viime yönä satanut lumi oli koskematon koiran jälkiä lukuunottamatta, eli naapurin isäntä ei ollut siellä traktorilla eikä autolla. Tien päässä on siis kääntöpaikka eli metsän läpi ei pysty ajamaan toista kautta talvella läpi asti kun sitä ei pietetä auki :)


Tiellähän tuo revitteli, hölkkäili ja lönkytteli muuten vain kuin koirat konsanaan. Lumo koiruus oli mukana menossa lepposalla lenkillä. Antti oli siis ainoa joka meistä irrotteli. Mie tyydyin kävelehmään perässä kamera kourassa ja Lumo vierellä kun pappa painatti menemään oman mielen mukaan. Hauska hevonen, se käyttäytyi kuin koiramme konsanaan. Juoksenteli jonkin matkaa eteen, pysähtyi, tuli takaisin päin ja pari metriä ennen meitä pyörähti ympäri ja kaasutteli taas tiehensä. Hassu turboilija.

Ilmeistä ja eleistä päätellen herralla olikin hubaisaa. On meillä sitten melkonen parikymppiseksi kääntynyt pappa. Välistä se muistutti kaks vuotiasta varsaa :) On se vissiin onnellinen, ainakin toivon niin. Kuvat kertokoon teille kuitenkin lisää papan kaahailuista.





















Laitethaan vielä muutama kuva Lumostaki. Mamma niin pyöri mahansa kanssa matkassa minkä kintuistaan kerkesi. :)



18. helmikuuta 2015

Räjähdysvaara seikkailulla


Niin ne päivät vierii ja poni niiden mukana. Karvanlähtö on hyvässä vauhdissa ja sen kyllä huomaa. Paras ase tähän asti Miran irtokarvoja vastaan on furminaattori. Ah mikä keksintö, jouhien selvitys harja on myös ihan ehdoton ponin kutina kohtien rapsutteluun. Ruunat ei ole vielä isommasti alkahneet karvaa puothaan, Taneli tulee kuitenki hyvänä kakkosena ponin jälkeen. Siltä on alkanu vähitellen irtoamaan talvitakki kun poni jo aivan pölisee tuulessa. Poni alkaa näyttää varsa-, ja heinämahansa sekä karvojensa kanssa minun silhmään jo siltä että se vois räjähtää minä hetkenä hyvänsä. Ollappa sille poni kaveri jonka kans vois tarhata erillään toisista, sais piettää säännöstetyllä heinällä. Tuollahan tuo tarhassa nuohoaa Tanelin kans kilpaa viimisetki heinänrippeet ennen uutta satsia. Pitänee alkaa suunnittehleen jotaki ettei tuo ihan vielä räjähtäs liitoksistaan kokonaan.


229vrk takana  106vrk eessä.

Oman kalenterin mukaan tänään on vuorokausia täynnä 229, eli 106 olisi vielä pallerolla pyörittävänä. Tänään pallero kävi morjenstamassa kentällä aurinkoa Tanen mukana. Neitonen niin nautiskeli, silmät kiinni monessa kuvassa. Hauskaakin sillä oli kun sai taas ajattaa Tanelia kun ratsastaja oli juoksutuksen jälkeen kiikkunu kyytille. Poni kaahaa Tanelin ravin tahissa vierelle, siittä ohi ja junttaa suoraan eteen että toisen on pakko pysähtyä. On se melkonen ketku kuitekki.




Ilma oli kyllä mitä loistavin seisoskella kentällä. Pieni tuuli siellä kävi mutta aurinko lämmitti jo aika hyvin, pakkastaki vain reipas pari astetta. Mitä ihanin kevät sää, näitä lisää :)







Pläää!

Mailerin kauden avaus

Maileri pääsi viimein avaamaan kautensa ja millä tyylillä. Mailin matkalla hitaasti kiihyttäen maaliin toisena nipistäen sekunnin ennätykses...