Kaksi mustaa pakkaspäivänä painimassa. Toisella ollut aamusta asti kiva kuura kuorrutus päällä. Kuitenkaan pörröturkissaan se ei kovin edustavilta kuvissa näytä. Olen jo pitkän aikaa kuvaillut Puten ja Mailerin leikkejä tarhassa videolle keittiön ikkunasta. Eilenkin ne paini kovasti tarhassa mutta aurinkoisen ja rapean -22 pakkasen "kunniaksi" otin pojat tarhasta ja vein kentälle. Ajattelin ulkoiluttaa kameraa ja kuvata poikien painia.
Mitään edustus kuvia näistä nyt ei voinut olettaakaan saavansa mutta jätkien hauskuus on ainakin kameralla taattu.
Yks päivä ajattelin Mailerin mahan jo pienenneen mutta tässäkin kuvassa se näyttää pakkaspörrössään taas hirvittävänkin suurelta. Mutta oikeasti se on pienentynyt säännöstetyllä heinällä aika kivastikki. Ja onhan se nyt tosiaan omatoimisesti alottanu nuita painejakin Puten kanssa monta kertaa päivässä. Mikä on tosi hyvä juttu, Mailerilla on kevättä rinnassa ja P on oikein kiva leikki kaveri sille. Vaikka se isompi onkin osaa se kohdella pientä paini kamuaan reilusti.
Kuolainen, kuurainen ja pörröinen. |
Hevoset on jälleen kengätty ja jokainen hoidettiin myös Cryo-huippukylmälaitteella. Paavo olikin saanut tätä hoitoa joskus ennenkin edellisellä omistajalla ja se alkoi mälskyttämään suutansa heti kun se laitteen näki. Taake pörisi hetken käytävälle ilmestyneelle kaasupullolle mutta muuten se näytti nauttivan hoidostaan. Jopa Putte antoi hoitaa itsensä oikein hyvin, jonka oletin taas katoavan kuin pieru saharaan kun se laitteen näkee.
Vaikka meillä ei Puten kanssa kaikki hommat ole alkaneet sen meille tullessa kovin hyvin, on meidän suhde parantunut ja se alkaa muistuttaa jo hevosta eikä sähläävää lehmää tallissa. Silmätkään ei pyöri enään kuin hedelmäpeli vaan se osaa käyttäytyä fiksusti karsinassakin vaikka toisia hevosia kuskattaisiin ulos tallista. Aiemmin se rupesi pyörimään karsinassa rinkiä ja kuopi hirveästi jos joku toinen vietiin ulos, vaikkei se talliin yksin jäänytkään.
Vaikka meillä ei Puten kanssa kaikki hommat ole alkaneet sen meille tullessa kovin hyvin, on meidän suhde parantunut ja se alkaa muistuttaa jo hevosta eikä sähläävää lehmää tallissa. Silmätkään ei pyöri enään kuin hedelmäpeli vaan se osaa käyttäytyä fiksusti karsinassakin vaikka toisia hevosia kuskattaisiin ulos tallista. Aiemmin se rupesi pyörimään karsinassa rinkiä ja kuopi hirveästi jos joku toinen vietiin ulos, vaikkei se talliin yksin jäänytkään.
Nykysin se on aika hauska hevonen, loppujen lopuksi. Sopiva satulakin on viimein löydetty ja ontuminenkin on lakannut oej:sta. Varasin sille kuitenkin klinikalle ajan ensi tiistaille, kuvataan etupää siltä ja laitetaan tehoste rokotus. Toivon mukaan lopputulos on että oej "jotain löytyy"- mikä ei ehkä olisi maata kaatavaa mutta tiedettäisiin ainakin jatkossa mikä siellä reagoi jos reagoi, eikä tarvii arvuutella.
Taake on aina harrastanut hyvää laukkaa oikeaan kierrokseen, tiesin kenkääjällä juoruta että selässä on jossain jumeja kun oikean suunnan laukka on liinassa kovin hankala, sekä selästä se ei kentällä ole ollut niin hyvä kuin aiemmin. Kuitenkin vasemman suunnan laukka on liinassa voimistunut ja se rullaa ympyrällä aika kivasti jo. Jumitushan sieltä löytyi niin takaa kuin edestäkin jotka huippukylmällä hoideltiin.
Seuraavana päivänä juoksuttelin ruunan liinassa ja oikea kierros oli helpottunut. Ei se vieläkään niin hyvä ollut kuin aiemmin, mutta parempi. Nyt vaan koetellaan jumppailla enemmän paikkoja auki. Tänään irtona kentällä näytti siltä että paikat olis hyvinkin auki. Oikein oli reipas meno ja vauhtia piisasi. Huomenna sitten kentälle testaamaan selästä miltä se nyt tuntuu.
Tosi söpö, ei varmasti höristä korvia.