Viimein on Hippos ja Lapin hevosjalostusliitto hyväksyneet varsulin. Nimi ehdotus meni läpi ja voin vihdoin julkistaa Aatun nimen. Ahvatuuli tarkoittaa Kevättuulta. Jotenkin se vain sopi varsalle kuin nenä päähän, olin sen päättänyt jo siinä kohtaa kun lempinimi Aatu tuli julki. Tuulesta poika ottaa lisävauhtia kovasti ja kevättuulet puhalteli aika paljonkin syntymänkin aikaan.
Jännäksi jää millainen tuulipoika tästä nyt oikein kasvaa. Tänään onkin jännä päivä kuin pyyhkästään kengittäjän avustuksella kavioitakin ekan kerran. Saapa nähhä kuinka meän käy hihi! Hippoksen lisäksi varsan löytää myös sukupostista.16. toukokuuta 2018
10. toukokuuta 2018
Valmennus sunnuntai
Sunnuntaina valmentauduttiin taas. Mulla oli vähän kiirus päivä kun aamupäivällä tuli koiranpennun katsojia ja Laurakin sattui tulemaan hieman aiemmin. Onneksi tallissa pärjätään ilman meikäläistäkin niin sain kahvittaa vieraat kivasti ennen omaa tuntia. Meiltä löytyy tosiaan kahdeksan neljän viikon ikäistä porokoiran pentua.
Alunperin suunniteltiin että Laura ratsastais Taaken mutta niin sitten kuitenkin päädyttiin että menen ite. Ja hauskaa oli!
Aurora meni eka tunnilla Simpan kanssa, en kerinny näkemään kuin vähän laukkaa ja loppuravit mutta suomenruuna näytti oikein kivalta ja kevyeltä. Vaan ei ihme, ratsukko oli kulkenut alusta asti valkun sanojen mukaan tosi hyvin. Blondit vaan natsaa yhteen.
Pitkästä aikaa sain kuvia omasta ratsastuksesta. Ei se nyt niin karmealta näytäkään mitä olen ajatellut. Nyt tuntui vaan suurin ongelma itellä olevan kantapäät, jotka väkisinki halusi sojottaa ylöspäin jostain syystä. Ärsyttävä haha.
Taake oli alusta asti tosi kiva, semmonen normaali ihana Taake mikä se on ollu viime syksynä vissiin viimeksi. Nyt ei tarvinu känkkyröiä eikä harrastella lehmä potkuja tai puskea törkeästi ulkoapuja päin. Meillä oli hyvä tatsi heti päällänsä.
Alkulämpöjen jälkeen otettiin käynnissä avotaivutuksia ja väistöjä. Väistöissä Taake haluais kovasti vaan liiotella suoraan sivulle ja eteenpäin kulkeminen tuppaa unohtua mutta kyllä siihenki yhteinen sävel taas löytyi ja homma toimi.
Talven jälkeen ensimmäiset laukka työskentelyt 'oikeasti'. Valmennuksissa ei olla laukkaa otettu koko talvena. Ja yksinäänkin on menty vaan maastossa tai sitten yleensä vaan suoralla uralla. Taaken laukkaan on tullu kivasti kans voimaa, tietenkin kun raviinkin on. Paljonhan se työtä vaatii mutta tästä saattaa aika kivan saada. Nyt kun sitä päästään oikeasti reenaamaan kun ei tarvi pelätä liukastuvan.
Ens sunnuntain valmennusta taas odotellessa!
P. S. Aatu täyttää tänään 4 viikkoa, kuukauden ikäinen poni poika. Valloittava jäbä. Kuvissa 3,5 viikkoa.
Alunperin suunniteltiin että Laura ratsastais Taaken mutta niin sitten kuitenkin päädyttiin että menen ite. Ja hauskaa oli!
Aurora meni eka tunnilla Simpan kanssa, en kerinny näkemään kuin vähän laukkaa ja loppuravit mutta suomenruuna näytti oikein kivalta ja kevyeltä. Vaan ei ihme, ratsukko oli kulkenut alusta asti valkun sanojen mukaan tosi hyvin. Blondit vaan natsaa yhteen.
Pitkästä aikaa sain kuvia omasta ratsastuksesta. Ei se nyt niin karmealta näytäkään mitä olen ajatellut. Nyt tuntui vaan suurin ongelma itellä olevan kantapäät, jotka väkisinki halusi sojottaa ylöspäin jostain syystä. Ärsyttävä haha.
Taake oli alusta asti tosi kiva, semmonen normaali ihana Taake mikä se on ollu viime syksynä vissiin viimeksi. Nyt ei tarvinu känkkyröiä eikä harrastella lehmä potkuja tai puskea törkeästi ulkoapuja päin. Meillä oli hyvä tatsi heti päällänsä.
Alkulämpöjen jälkeen otettiin käynnissä avotaivutuksia ja väistöjä. Väistöissä Taake haluais kovasti vaan liiotella suoraan sivulle ja eteenpäin kulkeminen tuppaa unohtua mutta kyllä siihenki yhteinen sävel taas löytyi ja homma toimi.
Talven jälkeen ensimmäiset laukka työskentelyt 'oikeasti'. Valmennuksissa ei olla laukkaa otettu koko talvena. Ja yksinäänkin on menty vaan maastossa tai sitten yleensä vaan suoralla uralla. Taaken laukkaan on tullu kivasti kans voimaa, tietenkin kun raviinkin on. Paljonhan se työtä vaatii mutta tästä saattaa aika kivan saada. Nyt kun sitä päästään oikeasti reenaamaan kun ei tarvi pelätä liukastuvan.
Ens sunnuntain valmennusta taas odotellessa!
P. S. Aatu täyttää tänään 4 viikkoa, kuukauden ikäinen poni poika. Valloittava jäbä. Kuvissa 3,5 viikkoa.
1. toukokuuta 2018
Huhtikuu sujahti ohitse
Aatu kasvaa kohisten. Se on oikein rempseä ja rohkea kaveri joka seuraa tarkoin mitä ympärillä tapahtuu. Pihalla pärisevä pyöräkuormaajakaan ei saanut pojassa aikaan minkäänlaista 'pakoon' tunnetta. Mira sen sijaan ottaa aina vähän takapakkia tarhassa ison, keltaisen mölyävän hirviön nähdessään.
Kentällä pyörähdettiin viime viikolla seikkailemassa ekan kerran. Vitsit kun oli hauskaa päästellä kun äiskäkin viimein innostu ihan itse rallittelemaan!
Ekoja hienoja ravi askeleitakin nähtiin kentällä. Kerkisin saamaan kuvankin, vaikka kameran asetukset meinasi olla vähän hukassa.
Kenttä on kuvasta poiketen nyt aivan kesäkenttä. Hyvin on sulanut ja kuivanut. Pitää käyttää ponejakin kentällä taas, saavat juosta miten haluavat. Pihalla on vielä niin suuret hanget että varsa tarhaa ei ole voinu vielä laajentaa, mutta eiköhän sitäkin piakkoin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
Mailerin kauden avaus
Maileri pääsi viimein avaamaan kautensa ja millä tyylillä. Mailin matkalla hitaasti kiihyttäen maaliin toisena nipistäen sekunnin ennätykses...