3. joulukuuta 2019

Kuva kuulumisia


Taaken kans on päästy taas pikku hiljaa palailleen reenien makuun. Toivottavasti kaikki saikkuilut olis jo takanapäin, eikä tarvis enään pitää pitkiä taukoja erinnäisten sairaslomien vuoksi. Nyt on ollut taukoa sen jalan leikon vuoksi ja siihen perään minun käden leikkauksen vuoksi. On siis saikkuiltu ihan urakalla.





Maileri meni Sinettään isäorin tykö reeniin minun käden leikkauksen ja siitä tulleen sairasloman alkuajaksi. Ei tarvinnut ressata ponin reenausta sillä aikaa ja se sai liikkua poni porukassa huoletta.






Kotiutuessa se oli heti pikku orien lempi kaveri jonka kyljessä riehuttiin heti. Nyt ollaan kotonakin päästy taas ajeleen sitäkin. Tällä viikolla on rokotus edessä Taakella, Mailerilla ja Aatulla, joten parin päivän tauko vähintäänkin on edessä.










Mäntylahen Ahvatuuli ja Pikkupirtin Aramis







17. lokakuuta 2019

Niin paljon kaikkea


Kesä oli ja meni, syksykin lähenee jo loppuansa ja talvi tekee tuloaan. En tajua minne tämä kaikki aika menee. Tämä postaus täyttyykin kesän ja alkusyksyn puhelin kuvista, kotona ei ole tarha kuvia tullu otettua juuri ollenkaan oikealla kameralla. Mutta eipä nuissa möllisköissä ole kauheasti ollut kuvattavaakaan.

Epeli (Mäntylahen Tuimaepeli) aloitti raviuransa tänä kesänä. Statistiikka on nyt neljään starttiin kaksi kakkossijaa ja kaksi voittoa. Joka kerralla on ennätystä vähän laiteltu uusiksi ja se on viimeisimpään starttiin kirjattu numeroin 2.57,9. Hieno pikkupoika! Pieni ruuna on kehittynyt huimasti lyhyessä ajassa kun se tammikuussa takaisin kotiin ostettuna oli hirvittävän ylilihava lihapulla ja maaliskuussa vasta opetettiin ajolle. Vielä on tälle vuodelle jokunen startti pojalle katottuna. Mie yritän roikkua Epelin taustajoukoissa vaikka se vähän aikaa sitten vaihtoi osoitteensa virallisesti Mäntyvaaraan Rovaniemelle Neean omistukseen.


Taake kotiutui ylläpito paikastaan ja se olikin iloinen tapahtuma. Yp sopimushan oli tarkotus jatkaa pitempään mutta meistä ja Taakesta riippumattomista syistä se tulikin kotiin jo aiemmin. Vtj turvoksissa, minkä tiesin että se on. Jalkaa oli hoidettu impparina ja siihen oli määrätty lääkekuuritkin. Kotona tutkailin jalkaa ja minusta turvotus ei muistuttanut impparia ja epäilin itse kyllä vahvasti jännevammaa, joka kuitenkin oli sinänsä omituinen että se ei ontunut jalkaa edes ravatessa. Niinpä pyysin meidän paikallisen eläinlääkärin ultraamaan jalan.


Samaa mieltä oli eläinlääkäri, turvotus ei todellakaan ollut impparia ja ennen ultrausta aikansa jalkaa kopeloituaan ell mietti että puikkoluu voisi olla poikki. Ultra vähän vahvisti asiaa kun se näytti kaikkien jänteiden olevan ehjiä. Joten seuraavaksi tilattiin aikaa Ouluun klinikalle röngteniin koska lähin, Rovaniemen klinikka oli silloin lomalla.


Oulussa asia sitten vahvistui, puikkoluu poikki ja alaosa oli siirtynyt niin paljon pois paikoiltaan että se oli pakko leikata pois. Niin sitä sitten varattiin aika ruunan jalan leikkaukseen ja ajeltiin viikon päästä uudelleen Ouluun. Taake jäi klinikalle yöpymään ja me mentiin ystävän tykö yöpymään myös, ei tarvinnut sitten ajella edestakaisin Oulun ja kodin väliä.



Tästä leikkauksesta on onneksi toivuttu todella hyvin. Jalkaan jää kosmeettinen haitta, eli se on koko ajan leikkaushaavan kohdilta paksumpi kuin toinen jalka, mutta muuten on päästy taas liikutuksien makuun ja Taake voi hyvin. Se on pääasia.


Simppa rakas liinatukka muutti syyskuussa Helsinkiin uuteen kotiin. Auroran ammattikoulun alkaminen ja tallilla käyntien väheneminen, sekä minun töiden ja koulun käynnin ohella ei mitenkään riitä aika kaikille. Simpero oli liian hyvä hevonen seisotettavaksi pihatossa oloneuvoksena, liikkuen silloin tällöin kerran kaks, joten suru puserossa päädyttiin sen myymiseen.

Monta hyvää kotia oli tarjolla ja Helsingin koti vaikutti parhaimmalta, vaikka se ihan hiivatin kaukana onkin. Simppa pääsi nyt nautiskelemaan lämpimästä tallista ja maneesista, tekemään tunti hommia ja on se päässyt kokeilemaan jo koulukisojakin. Olen tyytyväinen että uusi koti tykkää siitä vähintäänki yhtä paljon kuin me.



Meille tuli heinäkuussa myös pikku oppilas, Aatun ikätoveri Miska. Miska tuli ajo-opetettavaksi ja Aatulle painikaveriksi. Ajo-opetus tehtiin elokuussa samalla tavalla kuin Aatun kans. Intensiivinen pari kolme viikkonen opetusta ja sitten sai jäädä vaan nauttimaan painikaverista. Maileri pitelee näille pikku miehille tarhassa kuria. Nämä on kyllä mainio poni kolmikko.




Maileri ja Paavokin pääsivät käymään klinikalla tutkittavina. Mailerin lievän etupään epäpuhtautena ja Pave takasia tutkimassa. Poni pojasta ei klinikalla löytynyt vikaa ja etusten kuvatkin näyttivät hyviltä. Paavolta piikiteltiin taka vuohisia ja se on kyllä ollut niiden jälkeen parempi.

Klinikka reissun jälkeen sama parisko kävi vielä ruotsissa eläinlääkäri-kiropraktikko Anna Semrenin silmän alla. Mailerin etupään vika löytyikin kiron käsittelyssä. Sään kohdilta pari nikamaa oli aika tukossa, mutta ne saatiin onneksi auki. Vaikka hetki pitikin niiden eteen töitä tehdä. Samalla Anna vahvisti sen minkä itsekin tiesin että varsa ajan murtuma on vaikuttanut Mailerin kehitykseen niin että sen otj on heikompi kuin vasen. Yritellään nyt ajan kanssa vahvistella oikeaa puolta. Poni menee kuitenkin taas puhdasta ravia joten kiropraktikolla käydään jatkossakin, kuten on isompien hevostenkin kanssa käyty jo vuosi tolkulla.



Tällä hetkellä porukka voi siis hyvin ja Maileri reenailee jälleen hiljakseen ravi hommille. Startteja ei olla enään katseltu hetkeen, mutta eihän tuota tiiä jos loppuvuodesta kerkeää pyrähtää radoille. Ens vuonna sitten viimeistään.






15. heinäkuuta 2019

Parin viikon tapahtumat

Sodankylä 29.6.19 Kuva Jari Piirala 

Hurjan nopeaa menee tämä aika. Taas tuntuu ettei oikein mihinkään kerkiä. Älytön läjä kuvia tulossa taas tähän postaukseen ja varmaan vähemmän tekstiä, mutta onpahan kaikki itsellä tallessa taas täälläkin.

Sodankylä kuva Jari Piirala 

Sodankylässä ravattiin yöttömän yön ravit 29.6. Paalulla piti olla yksi poni ja oltiin jo ilosia että vihdoin Aurora pääsee kokeilemaan kilvan ajoa niin että joku on edessä. Vaan ei se sitten päässytkään sillä paalun poni jäi pois joten Maileri sai lähteä ensimmäisenä kipittämään muita karkuun.

Sitä ei oikein kiinnosta paalulta lähteä jos ei ketään ole edessä joten se oli taas ekan puolikkaan sunnuntai kävelyllä niin sanotusti. Voittaja ponin mennessä ohi se suutahti, hyppäsi laukalle ja lähti kipittämään perään. Kolmantena maaliin tullut poni ei päässyt Mailerista enään ohitse, se vastaa toiselle tosi hyvin ja viimeiset 500m tultiin taas 2.35 vauhteja. Vikassa kurvissa tuli toinen laukka ja maalisuoralla viiminen, hylkäävä laukka. Muutoin olisi ollut toinen.
Olin kuitenkin todella tyytyväinen Auroran ajoon ja poniin, kun se vaan viitsii juosta. Se on vielä vähän sitä mieltä että radalla ei ehkä tarvi tykitellä täysiä jos siltä tuntuu neitin kanssa, mutta eiköhän yhteistyö tässä parane koko ajan radallakin kun kuskia rupeaa jännittämästä.

Sodankylä Kuva Jari Piirala 

Sodankylän ravien jälkeen oli vähän iisimpää ja seuraavalla viikolla sunnuntaina startattiin Kemijärvellä.


Kemijärvellä oli aivan surkea keli. Vettä tuli koko ajan ja rata oli kauhea. Poni oli siihen nähden tosi hyvä, laukat oli tosi pinnassa koko ajan kun lillinki radasta ei oikein pitoa saanut.

Kemijärvi 7.7.19 kuva Jari Piirala 

Nyt oli edessä parilla paalulla poneja ja Mailerin kanssa samalla paalulla oli kaksi muuta 80m pakilla. Tällä kertaa poni lähti hyvin liikkeelle kun haluja on saada muut kiinni. Takasuoran alussa Maileri oli jo johdossa mutta kuskin oli pakko taka kurviin mentäessä ottaa kiinni ettei laukkaa enempää ja takamatkan nopeimmat ponit menivät ohi. Poni oli hyvä kolmas maalissa ajalla 2.48,2.

Kemijärvi Kuva Jari Piirala 

Kemijärvi 7.7.19 kuva Jari Piirala 


Kotona on touhuttu niitä ja näitä. Aatun eskari saatiin hyvillä mielin päätökseen ja Pikkumies veti pikku matkaa kärryjä ja kuskia ja otti pienen pätkän ravia kärryjen kanssa. Siihen oli mainio lopettaa eskari toiminta joka kesti noin kolmisen viikkoa.
Hirmu fiksu ja helppo poika opettaa.



Muuten se onki saanu nautiskella Mailerin kanssa riehumisesta sydämensä kyllyydestä. Hyvä painikaveri joka ei koskaan väsy.









Kemijärven startin jälkeen Mailerin palautteli kevyesti. Sitä seuraavana päivänä se pääsi ottamaan kentällä pienet esteet ekaa kertaa ratsastajan kanssa. Vitsit sillä oli hauskaa. Se selvästi tykkäsi hommasta. Vielä kun löytyisi sopivamman kokoinen ratsastaja niin voisi harrastella useammin.

Aurora on vähän turhan pitkä sen selkään mutta voi hyvin ratsastella aina silloin tällöin.










Simppakin pääsi hyppelemään pitkästä aikaa. Sillä jos jollakin oli hauskaa. Ei tarvinnut taas paljon pyydellä eteenpäin, ruuna innostui heti kentälle tultaessa kun se näki puomit maassa.














303 vrk ja 270 vrk

 Kauheaa vauhtia kulkee tämä aika. Kevät tuli rytinällä ja mammojen mahat kasvaa vauhdilla, sekä asukkailla vauhdit kiihtyy. Liikkeet tuntuu...