27. helmikuuta 2017

Hiljalleen hevoseksi


Porsaasta liikkumis kuvia. Ihana Oona pääsi lauantaina kiusaamaan ruunia. Putesta oli tosi kiva kuulla toisenkin mielipide joka on ratsastanut sitä viimeksi marraskuussa, kuinka se nyt oikeasti liikkuu reippaammin eikä sitä tarvitse pungertaa liikkeelle koko ajan. Välillä se tahmautuu tottakai, mutta jos pohje ei riitä saamaan reaktiota eteenpäin liikkumiseen riittää nyt pelkkä raipalla napautus taka ja ruuna ottaa oikean moodin liikkumiseen taas. Kuinka sitä on ilo katsoa kun se liikkuu. Minua meinasi naurattaa kentän laidalla kun Oona huusi selässä laukatessa että "tämähän liikkuu korvat pystyssä". Onhan se tosi ja hyvä niin.




Jalka ei reagoinut lauantain ratsastukseen mitenkään, se on edelleen teho tutkinnassa mulla. Tällä viikolla koetan varailla sille uusinta piikityksille aikaa. Mietiskelin että parempi hoitaa heti kerralla kunnolla kun ootella että oirehtii taas ja vasta sitten käyttää. Ainakin tämä eka piikitys oli niin positiinen tälle että ei se toinen ainakaan huononna sitä.




Tyylikkäästi huomasin kuvien oton jälkeen että kameran asetukset oli pilvisen sään asetuksilla jonka takia on hitusen puhkipalanutta taustaa. Mutta no, näkee niistä hevosen kuitenki, pääasia.




 Oonan kanssa siistittiin viimein Puten harjaakin. En viitsinyt koskea siihen ennekuin harjan takaosa oli kasvanut sopivan mittaiseksi että meni leikata ja nyppiä koko tukkaa. Elokuussa tullessa harja oli takaosasta ihan hangattu pois kokonaan. Kalju läntti vaan kohdalla. Kiitos edellisen tallin putkiaitojen jonka ali oli nuohottu enemmänkin.

Pikku hiljaa tämäkin ruuna alkaa näyttää hevoselta. Tällä hetkellä heinämaha näyttää välillä isohkolta paksujen karvojen kanssa. Kyllä se siitä suttaantuu vielä.





Ens kerralla kun saa jonkun toisen Puten selkään pitää koettaa ottaa siitäkin videota.

24. helmikuuta 2017

Aktiivisuus - viikonlopun teema


Viime viikonloppuna meillä oli valmentaja yökylässä. Harmi kun lauantaina kerkisi niin hämäräksi ettei kameralle ollut käyttöä kun työskenneltiin hevosten kanssa liinassa. Liina työskentelyssä haettiin hevosia venyttämään pitkälle eteen ja alas sekä aktiivisuus oli viikonlopun sana.

Taake jolle käynti on ollut aina se "huonoin" askellaji jossa se vaan jää mielellään hiippailemaan, saatiin sen käynti oikein hyväksi liinassa ja se venytti itseään pitkälle eteen. Kävellen koko selän läpi. Eikä vaan askeltaen takasilla etujalkojen hiippaillessa. Ennen mitään ravityöskentelyä ruuna käveli pitkää letkeää käyntiä vierellä liinassa ympäri kenttää ja ympyröillä ilman että se jäkitti kaulaansa tai muuta osaa kropastaan vastaan. Tämänkin eron huomasi siinä kun vieretysten käveltiin, liikkui ruunan pää rentona myös liikkeen mukana ikään kuin nyökyttäen joka askeleella.


Käynti työskentelyn jälkeen haettiin samaa asiaa ravissa liinassa joka olikin ruunalle yllättävän helppoa kun homma sujui käynnissäkin moitteetta. Tätä samaa opiskeltiin lauantaina siis kaikkien hevosten kanssa, myös naapurin poni Bubi opiskeli aihetta hyvällä menestyksellä.

Puten kanssa en oikein päässyt samaan pisteeseen kun Taaken kanssa. Jotenkin tämä asia tuntui sen kans liinassa paljon hankalammalta joten sen työstäminen jäi paljolti Sussun harteille. Hyvin hän sen kuitenkin sieltä sai venymään ja askeltamaan aktiivisemmin läpi kehon. Putelta tuo venytys tulee muutenkin paljon luonnollisemmin mutta sen aktiivisuus ihan toista luokkaa Taaken verraten. Putte on niin laiskahko vielä, toki siihen liittyy kaikki se aiempi. Ymmärtäähän sen kun on vuosi tolkulla kiertäny rinkiä kentällä ja potkitaan ja hutkitaan liikkumaan ja kaiken tämän lisäksi on ollut vielä kipeä aina jostain. Juokseppa itte paino selässä kipeällä jalalla. Motivaation kasvatukseen ruunalle niin eiköhän se siitä vielä iloksi muutu.


Sunnuntaina kiikuttiinkin sitten selkään hakemaan samoja asioita kuin lauantaina liinassa. Aurora työskenteli Taaken kanssa ja homma alkoi näyttää varsin kivalta. Taaken kanssa pitkillä suorilla annettiin venyttää kaulaa eteen ja lyhyillä sivuilla koottiin hevosta kuitenkin aktiivisuuden pysyessä samana. Alkuun se oli Taakelle hankalaa mutta niin sieltä loppua kohden alkoi ravissa tulla ihan hyvää pätkää. Muistin ottaa hieman videotakin ja lisäilen sen tähän loppuun. Äänet tarvi jättää päälle jotta saa itsekin muistella myöhemmin mitä se valmentaja oikein huuteli.




Itse kiikuin sunnuntaina Puten kyytiin. Tämä oli nyt ruunan ensimmäinen oikea työskentely niin että se on ollut jo pitempään "terveenä", kuitenkin liikutusten ollessa kevyitä. Puten kanssa touhuttiin ihan samoja asioita kuin Aurora ja Taake. Ensin tosin täytyi saada ruuna liikkumaan omasta tahdosta aktiivisesti. Voimaa Putella ei vielä ole paljon jotta se pitkiä pätkiä jaksaisi kulkea oikein, mutta hetki hetkeltä se liikkui paremmin. Paljon tehtiin siirtymisiä jotta ruuna herkistyi ja otti takapäänkin kunnolla käyttöön. Sama tehtävä pitkillä sivuilla venymään alas ja eteen ja lyhyillä sivuilla koottiin aktiivisuuden säilyessä. Homman toimiessa hyvin ravissa tehtiin samaa vielä laukassakin molempiin suuntiin. Mukavasti alkoi laukkakin rullaamaan kun se alkuun tuntui todella töksähtävällä. Valmennuksesta jäi Puten kanssa oikein hyvä fiilis, ehkä siitä on vielä opetushevoseksi.

Sunnuntai iltana hieman jännitin omassa mielessä ottiko Puten jalka nyt itseensä tästä "oikeasta kunnon treenistä" kun ollaan menty vaan kovin kevyesti edelleen sen kanssa. Kavionivel oli kyllä lämmin illalla ja vielä maanantai aamunakin verrattuna muihin jalkoihin, mutta ontunut se ei sitä kuitenkaan ole eikä jalka kerännyt turvotuksia tms. Maanantai iltana se oli kuitenkin jo normaali kuten muutkin jalat. Mihin huokaisin "helpotuksesta". Ensi viikolla pitänee kuitenkin soitella ja varailla aikaa uusinta piikityksille, jotta saadaan varmasti hoito kunnolla niveleen käyntiin eikä jätetä sitä vain sen yhden piikityksen varalle.


Bubi ja Laura on edistyneet keskenäänkin kovasti mutta nyt viikonloppuna poni selvästi hoksasi tämän viikonlopun teeman mukavaksi tavaksi liikkua. Ponilta alkoi tulla todella hyvää liikettä ja se liikkui mielellään. Pakko laittaa useampi kuva ratsukosta, tuo poni on vaan niin kaunis.







Eikä unohdeta Pavea! Paavo hoksasi hienosti myös uudet asiat ja ruuna väläytteli hienoa liikettä myös aina välillä. Kyllä saa olla tyytyväinen kaikkiin ratsukoihin. Jokaisesta huomasi eron alun ja lopun välille ja kaikki sai paljon uusia työkaluja myös jatkoa ajatellen. Tästä on taas hyvä jatkaa ja toivoa että kaikki pysytään terveinä, niin ihmiset kuin hevosetkin.

Tälläisillä viikonlopuilla ja onnistumisilla pysyy motivaatiokin kunnossa. :)


17. helmikuuta 2017

Rilluttelija


 Maileri 2v. Kuten kuvista näkyy vastaus seuraavaan kysymykseen on Kyllä. Poni kakara on klipattu. Vastoin kaikenmaailman sääntöjä kakara on puoli naku. Tähän on ihan syynsä. Pihattolainen on siirtynyt öiksi talliin isomman kaveriksi jotta kenenkään ei tarvitsisi olla yksinään. Mailerin hillitön turkki ja yöt sisällä ei ollut parhain yhtälö. Joka aamu löyty tallista hikinen poni ja tyytyväinen puolinaku hevonen. 



Puolinaku poni on ollut tallissa paljon tyytyväisempi ja ulkoilu tapahtuu loimen kera, tottakai. Paleltua ei kenenkään anneta. Klippaus on siis käytännön syistä ja ponin elämää se tuntui helpottavan. Ainakin tarhassa ja kentällä irti rillutellessa on askel kummasti keveämpi ja jaksaminen parempi kun ei tukehdu karvoihinsa. 




Wruuum, nousee jalka. Mailerin mieluisin askellaji on edelleen ravi jos se saa itse valita. Meitähän se ei haittaa lainkaan, hih. Kakara on alkanut saamaan massaakin yllensä ja on kivassa kunnossa, ainakin omaan silmään. Hillitön heinämaha on saanut kyytiä kun poni on päässyt enemmän lenkeille kulkemaan isompien mukaan irti tai narun päässä. Sekä painikavereita löytyy nyt Puten lisäksi tarhasta kaksi muutakin. Lämpösetkin jaksaa hetken verran leikkiä poni kakaran kanssa.



Korkeutta löytyy tällä hetkellä edestä 100cm ja takana on pysynyt 102cm. Luulen että korkeutta ei enään tule lisää sillä massaa on alkanut tulemaan ja poni alkaa muistuttaan hetki hetkeltä enemmän Ponia. Ei ole enään niin rimpulan näkönen kamu.

Luonnekin on pysynyt yhtä mukavana vaikka vauhtia ja virtaa on tullut paljon lisää siitä mitä oli syksyllä. Tarhassa poni vain söi ja söi eikä juuri ylimääräisiä liikkunut. Tammikuun aikana se on innostunut enemmän vain liikkumaan ja painimaan toisten kanssa, sekä itse hakee kavereita painimaan tarhassa mikä on ollut oikein hienoa nähdä.




Hiljalleen varsa kasvaa ja kehittyy. :)


11. helmikuuta 2017

Parempaan päin


Maileri esittelee uusia takkeja. Ponilla tuli juoksuttaessa hiki joten pikkupakkasella takkia niskaan jotta kuivuu. Maileri on nyt pysyny lihomatta vaikka isojen poikien kanssa tarhaakin kaikki yhdessä. Väliaita on aukastu joten pojilla on kaksi pihattoa käytössään, voivat majottua missä tykkäävät jos sisälle haluavat mennä.



Kauan odotettu tiistai oli ja meni ja Laura kävi läpiratsastaan Taaken ja Puten sekä huuteli mulle hetken aikaa kun ratsastin Taakella. Kyllä oli niin tarpeen nämä huudot sekä osaavamman ratsastus. Olin saanu Taakea ratsastettua vähän vempulaksi jonka Laura sai onneksi hyvin korjailtua hetken ratsastamisen jälkeen.

Itse sitä taas huomasi kuinka pitäis muistaa käyttää kenttäillessä myös ne ulkoavut eikä vaan aina huutaa toisille niistä. Hohho, mutta helpompihan se on aina huuella, meeppä tekemään itekki ja huutele vasta sitten, eikö vaan. Siltä minusta ainaki tuntu.






Taaken kanssa nyt vaan paljon taivutteluja ja kiemurauria, ympyröitä ja siirtymisiä. Niitä kun jaksaa ratsastaa kunnolla saa aika kivan hevosen alle. Tänään tytöt pääsi ratsastaan Taakella ja Putella. Aurora ratsasti ensin Puttea hetken ja Veera Taakella. Puten ensimmäisten laukkojen jälkeen vaihettiin ratsastajat toisinpäin jotta Aurora sai osaavampana ratsastaa Taakellekin siirtymä työskentelyt sekä laukannostot. Veera sai ottaa laukat Puten kanssa kun se on helpompi ratsastettava eri ratsastajille. Voi että mie olen tyytyväinen nyt kun Putte liikkuu puhtaasti ja ilosemmin kuin aiemmin. Tiistaina ei ollut tietoakaan ontumisista ja laukatkin nousivat käynnistä, jopa kipeään suuntaan. Joka ei siis enään ole kipeä. 









Paljon vähemmän oli havaittavissa hännän viuhtomista ja ruunaa ei tarvinnut pungertaa liikkumaan koko ajan vaan se liikkuu omasta halustaan nyt paljon paremmin ja vähemmällä käskemisellä. Ehkä siitä tulee vielä hevonen, mukava opetushevonen.









Auroran ja Taakenkin yhteistyö vaan paranee kerta kerralta. Välillä on ollut paljon reenipaussia ja on tuntunut ettei hommat oikein toimi pitkän tauon jälkeen mutta niin ne vaan kuitenkin edistyy.













303 vrk ja 270 vrk

 Kauheaa vauhtia kulkee tämä aika. Kevät tuli rytinällä ja mammojen mahat kasvaa vauhdilla, sekä asukkailla vauhdit kiihtyy. Liikkeet tuntuu...