29. helmikuuta 2016

Pelkkiä kuvia

Omat pojat.


Ei taho minun kameravanhus pysyä enää tarkennuksien kans mustan ponin perässä.


Iltapäivän auringon lasku nakkasi isot varjot kentälle.



Sitten joukko kasvoi naapurin pojilla.

Taake "paimentaa" Miskaa.

Kaunis poika :)


Pienet suuren pojat. Ikäeroa vain 23 vuotta.


Orien pientä kaulailua.

24v ja 1v.



Mennäään!


Rotusuora ;)

26. helmikuuta 2016

Klinikka uutisia


Täällä on pietty lähes täyellistä lomaa, sairaslomaa. Ainoastaan ponit ja Leimu on päässeet liikkeelle, ruunan rupsukat on olleet täyslevossa karsinoissaan. Mira on liikkunut ilman satulaa humputellen kentällä, vieläkin innokkaana liikkuu joten lenkkeilyt sallittakoon hälle. Mamman jaksamisen mukaan sitten vähennetään liikuntaa tästä vähäisestäkin määrästä. Leimu on päässyt liikkumaan ohjasajon voimin ja tamma tykkää selvästi hommasta. Se myös liikkuu paremmalla askeleella kuin aiemmin ja on tamma saanut jo vähän massaakin kerättyä.

Maileri on päässyt taas painimaan Forkun kanssa. Kuviakin saatiin, tosin niistä ei mitään superhyviä tullut kun heti kentälle päästyä alko satamaan lunta. Ja sitä on satanu. Ei viime talvena näin paljon lunta kyllä ollut. Ponikin hukkuu jo lumeen jos sen umpiseen työntää.


"Kyllä kaatuu kun oikeasta kohtaa nappaan!"


"Eehhehehehee..."

Huuuurrrjat orhit.


"Lällälläää..."



Bojoiiiing...




Vuoren vallotusta?




Keskiviikkona ajeltiin ruunien kanssa klinikalle. Hevoset meni autoon moitteetta ja klinikalla käyttäydyttiin hyvin. Mitä nyt Taneli oli into piukassa koko ajan, pääsihän se ekaa kertaa kuukauteen tallista ulos. Klinikalla se vähän häsysi ja juoksuttaessa raviin lähtiessä herra veteli Iidan vierellä hienoa pukkilaukkaa. Ei tainnu olla kipeä? Ei, ei ollut. Käynnissä ei ontunut enää lainkaan, ravissa pieni ero. Ell sanoja lainaten ruuna on "yllättävän hyvin" parantunut. Vielä mennään kuukausi saikulla, tosin päivät saa olla jo sairastarhassa ja yöt karsinassa. Taneli viihtyy kun saa olla ulkosalla, viimein.

Uuet suittet

Taake ei ontunut jalkaa enään lainkaan juoksuttaessa, eikä se reagoinut taivutuksiinkaan. Super! Jalka kuitenkin ajeltiin ja ultrattiin varmuueksi. Kaikki jänteet oli ehjiä. Mistään ei löytynyt mitään vikaa, ihan huippua. Voiko sanoa että makso turhasta? Ei voi, kyllä se on omalle päälle tosi hyvä että asia selvisi eikä tarvi miettiä onko joku jänne reagoinut vaiko ei. Eli ontumisen syy täytyi olla joku naula joka painoi aiheuttaen hyvin epämääräisen reaktion sääreen. Mutta parempi näin!





Taake saa huomenna palata normaaliin liikutukseen, pihaton normaaliin elämään se pääsi heti klinikalta tultua. Toivottavasti nämä vastustamiset nyt oikeasti vähenis ja vaikka loppuis ja pääsis elämään normaalia arkea. Kaikkien kanssa :)

18. helmikuuta 2016

Sairastupa täynnä

Välillä tekee mieli lopettaa koko hevosharrastus jatkuvien vastoinkäymisten vuoksi. Tällä hetkellä ratsastettavia hevosia ei ole, meninkin iloitsemaan vuokraajan löytymisestä ja tämän hetken hyvästä kentästä. Sinne meni nekin ilot, toistaiseksi.


Perjantaina kengitettiin hevosia, Taake sai kaivatun hieronnan ja jumeja löytyi sieltä minne olin ne arvioinutkin. Vasen SI oli suht tukossa, oikea oli parempi. Ei mikään ihme että reenatessa tuntuu välillä hankalalta ennen kunnon lämpiämistä. No, jumit saatiin auki ja Taake nautti silminnähden hieronnasta. Hieroja haukkuikin sen masokisti hevoseksi, sieltä missä kipusi paino Taake itteään oikein kunnolla hieroja käsiä vasten. Vaan onhan se hyvä että osaa itekkin olla hyödyksi.


Mulla on ollu kammo tilsakumeja kohtaan lähes aina. Antin kanssa joskus niitä käytettiin, mutta Antin silloiset kaviot ei niistä tykänneet ja tilsakumien aikaan kaviot menivät aina hauraammiksi. Pari talvea niitä käytettiin ja päätin ettei me niitä tartteta. Ja hyvin selvittiin ilman. Taakelle ajattelin että jos nyt kokeiltais eteen ainakin niitä kun kaviot on nyt olleet niin hyvänä, vaan taitaa tämä minun kammo jatkua niitä kohtaan edelleen.


Lauantaina hevoset vietti hoitojen jälkeen ansaittua lepopäivää ja kaikki oli niinkö normaalisti. Taake tarhasi Mailerin kanssa päivän ja yöksi meni takasin pihattoon tammojen kanssa. Sama normi rutiini myös sunnuntaina. Sunnuntai iltapäivänä lähdin muka juoksuttamaan Taakea kentälle, vaan eihän me sitten juuri mitään juoksuteltu. Vasempaan kierrokseen kävellessä aloin ihmettelemään omituista kävelyä, ihan kuin ruuna ontuisi toista etusta. Suunnan vaihto ja ontuminen oli tosi selvä. Oikea etunen oli pois pelistä. Soittelin kenkääjälle talliin päästyä ja ihmettelin säärellä, sisäpuolella tuntuvaa nestemäistä pullotusta jossa tuntui voimakas pulssi. Arveltiin johtuvan jostain naulasta joka saattaisi painaa. Taakella kun on vielä kovin ohuet sisäseinämät ja naulat täytyy saada suht korkealle.

Kengän pois oton jälkeen pulssi hieman helpotti. Kavioon betadine haude ja ruuna lepoon. Tallista kun on karsinat jo öiksi varattuja pääsi Taake pihattoon "karsinaan" asustamaan. Onneksi pihatosta saa näppärästi karsinan tehtyä, varsinkin kun hevonen kunnioittaa lankoja ja viihtyy yksinään mainiosti. Pihaton toisen puolen jätin tammoille käyttöön jotta pääsevät silti sisälle tarvittaessa vaikka ruunan mötkö siellä seisookin.


Tiistaina meillä kävi kotona eläinlääkäri hampaita raspaamassa ja Maileri sai toisen rokotteensa. Samalla tutkittiin Taaken jalkaa joka ei reagoinut kaviopihteihin ja jänteitä saa puristella ja rutistella miten tykkää eikä ruuna reagoi mihinkään. Kuitenkin kävellessä vielä ontui. Maanantaista asti on annettu metacamia ja ruuna on ollut pakkolevossa. Jalkaa on kylmäilty ja tiistaina naputtelin kengän takaisin jalkaan.

Eilen soittelin Rovaniemen klinikalle joskos voitaisiin tulla tutkittavaksi viikonpäästä keskiviikkona kun Tanelilla on kontrolli aika. Onneksi saatiin samalle päivälle aika niin ei tarvi montaa kertaa ajella. Tänään jalka tuntui kuitenkin jo suht hyvälle, se on kuivannut paljon jo tiistaihin verraten. Jännä nähä mikä tässä nyt oli syynä. Taake saa kuitenkn olla karsinassa klinikalle asti ja saa metacamia sinne asti myös oman ell suosituksesta.

Tällä hetkellä on kovin hiljaista siis hevostelu rintamalla. Mitä nyt Maileria juoksutellaan välillä liinassa ja välillä irti, Mira liikkuu vielä korvat tötteröllä ilosena ja Leimua ohjasajetaan kuntouksen mukaan. Ja ruunat seisoo levossa.

Ehkä tähän risukasaan joskus vielä se Aurinkokin paistaisi.

9. helmikuuta 2016

Viimein vuokraaja?


Kaikki tietää jokka on aiemmin seuranneet blogia että olen yrittäny etsiä Taakelle vuokraajaa jo vuoden päivät. Pari kokeilijaa on käynyt, mutta joko hevonen on kuitenkin ollu heän mielestä kamala vaikka se kivaksi kehuttiin, tai sitten ne vain on olleet hyvin säätä pelkääviä ihmisiä.

Nyt on kuitenkin kuin ihmeen kaupalla taidettu saada sään kestävä vuokraaja. Viikon sisällä käynyt jo kahteen kertaan! Mahtavaa, yksi kokelas on vuen meinannut käydä muttei ole näkynyt. Toinen kävi kerran kuussa vissiin kahden kuukauden välillä ja sen jälkeen ei ole näkynyt. Peukut pystyyn että tämä likka olisi oikealla asenteella liikenteessä ja jäisi meille pitempi aikaiseksi kaveriksi. Taakelle tekee niin hyvää kun sitä joku muu minua osaavampi ratsastelisi säännöllisemmin.


Lauran kautta Saara löysi minut facebookissa ja kyseli pääsisikö meille hevostelemaan. Ilman muuta, mie tykkään. Ekan kerran Taake oli sitä mieltä etten taija jaksaa tehä mitään jos ei toinen osaa oikein pyytää. Pikku hiljaa alkoi kuitenkin oikeat napit löytyä. Eilen Saara tuli Laura mukanaan tallille ja Laura läpiratsasti ruunan ensin jonka jälkeen piti Saaralle "tunnin".

Tämä olikin järin näppärä idea ja Saara löysi loputkin oikeat napit Taaken kanssa toimimiseen selästä. Taaken kanssahan on pakko tehä asioita oikein, muuten se ei tee mitään. Ruuna ei anna yhtään mitään ratsastajalle ilmatteeksi. Siinä mielessä hirmu hyvä opetushevonen.



Alussa oli pientä kankeutta havaittavissa, mutta loppua kohen alko tulla ratsukolta ihan tosi, tosi hyvää pätkää. Ravissa tahti parani koko ajan ja Taake teki tosissaan töitä. Tosin luulen että niin teki Saarakin. Hällä on ollut jonkun aikaa taukoa hevostelussa joten Lauran rääkki heti alkuun töitä vaativan Taaken kanssa ei ehkä ole maailman helpoin yhdistelmä.







Toivottavasti Saara viihtyisi ja pysyisi pitempään porukassa. Ainakin tähän asti meno näyttää hyvältä ja likka tuntuu oikein kivalta kaverilta. Loppuun vielä video pätkää Lauran ja Taaken menosta.



Ainiin, Leimu kävi perjantaina ruotsissa Eläinlääkäri Kiropraktikko Anna Semrenin käsittelyssä. Tamma on niin lihasköyhä että ratsastuskieltoa tuli heti kuukauden verran. Maasta käsin viikko kävelyä, seuraavalla viikolla saa alkaa ohjasajamaan, kolmannella viikolla saa jo jumpauttaa väistöjä yms. ohjasajaen ja neljännen viikon jälkeen voidaan alkaa kärryttelemään. 10pv Metacam kuuri saatiin myös. Näillä mennään ja katsotaan miten tamma rupiaa kuntoutuun.

Tanelilla on kontrolli aika Rovaniemen klinikalle parin viikon päästä. Hyvin on ruuna sopeutunut karsina elämään. Kaksi pientä pupua loikkii sillä siellä kaverina kun Maileri on pihalla. Tosin, loikkii ne kaverina siellä yötkin. Mailerin kanssa mussuttavat iltaruuatkin samassa heinäpussukassa kiinni.

303 vrk ja 270 vrk

 Kauheaa vauhtia kulkee tämä aika. Kevät tuli rytinällä ja mammojen mahat kasvaa vauhdilla, sekä asukkailla vauhdit kiihtyy. Liikkeet tuntuu...