22. joulukuuta 2011

Hyväää joulua.


Vihdoin oli päivä että ei satanut vettä, eikä satanut räntää. Niinpä aamutallin jälkeen tulin kotiin paranteleen omaa oloani ja iltapäivästä lähin tallille takas ja näppäsin kameran mukaan.

Muutama uus kuvatus, ei kovin monta kun kuitenkin niin hämärä ilma että kaikki epäonnistu ja tärähti jne. Kuvaajassa vika, tiedän tiedän ;)


Antsa oli tänään paimentanut koko laumaa ja kiusannut toisia, ihme epeli se. Karvattomat kohdat herran päänupissa on tulleet ilmeisesti Varsan kanssa telmiessä. Toki sekin paras kaveri lähti leikkimään talveksi uuden SAMAN ikäisen kaverin kanssa.

Meillä on loimiki niin ihanan puhas että ihan hävettää. Kattokaa teki ja ottakaa mallia siitä kuinka puhdas loimen tulee olla! Loimenhan siis kuuluisi olla vihreä ja ruudullinenkin vielä!


No mutta tälläistä tällä kertaa. Antilla tulee olemaan vapaa joulu viikonloppu.
Mamma kun lähtee ensimmäistä kertaa elämässään lillumaan kylpylän porealtaisiin <3
Tästäkin ainutkertaisesta ilosta saan kiittää ihanaa tallin omistajaa ja pomoa :).

Kiitos teille hassut lukijat ja hyvää joulua sekä onnea vuodelle 2012!
Palaillaan taas kun kerkiän skriivailemaan ;)

15. joulukuuta 2011

Piiiiiiiiitkästä aikaa!

Heheeei ja hyvää joulun (ja talven) odotus aikaa vaan kaikille lukijoille. Herramandeeras sentään, teitähän on viime käyntini jälkeen tullu 5 lisää, kiva! :D Hahha, tervetuloa vain!

Antti voi ja jakselee hyvin, toki kun se laihtu nyt talvikarvan kasvatuksen aikana edellisellä tallilla, on se armottomalla lihotuskuurilla nyt. Saas nähä saako massaansa enää takasin. Vähän on myös jalkavikaa ollut, ei mitään vakavaa mutta huomattavaa.

Tässä tälläinen pikainen rustaus, myöhemmin tulossa sitte päivitystä jonkun kuvan kera :)

12. marraskuuta 2011

Peltorallia kauramopolla.

Peltoralleiluapa hyvinkin ja kauramopolla vielä.

Tänään yritin jotain työstää Antin kanssa pitkästä aikaa "sileällä" eli meillä näin pellolla. Aikani jaksoin sitä vääntää ja kääntää ja ravissa meni välillä oikein kivastikkin, kun ekaa kertaa siis "väännettiin" näillä hackiksilla.
Mutta oli paljon mukavampi, rauhallisempi ja herkempi ratsastaa näillä kuin mitä on kuin mitä on nivelkuolaimet suussa.

Kuviakin saatiin kun Roopen omistajan kaveri tuli J & Ruuperttia kuvvaamaan niin kehtasi sitten meistäkin jonkun räpsyn ottaa :)

Antti ja Ruupertti (Roope)   
 Siinä vaiheessa kun J ja Ruupertti pyyhälsivät pellolle, en jaksanu enään keskittyä meidän työskentelyyn sen kummemmin. Vähän jotain laukkaa ja ravailua, toki oltiin jo hyvän aikaa tehty töitä ennen kuin nämä tuli.




 Antti käyttää suutansa kuin sillä olis kuolaimet suussa. Vaikkei olekaan :D Hassu ruunuli se on.


Oli meillä jotain erimielisyyksiäkin tänään. Kun tällehän on siis tuo pystyyn nousu opetettu joskus ennen mulle tuloa peruutusavuista, niin tänään ei olis millään voinu peruuttaa vaan piti vaan nousta pystyyn. Muutaman kokeilun jälkeen herra sitten kuitenkin peruutti ja lopetettiinkin se harjoitus siihen, jotta molemmille jäi hyvä mieli :)


Mutta kerrassaan mukava päivä kyllä!


10. marraskuuta 2011

Hackamoren testausta

Wautsi vau, olen jälleen niiin ylpeä Antista.
Tänään tuli postissa ihan uudet hackamoret suitsineen ja lampaankarvoineen.

Pitihän niitä käydä kokeilemassa tottakai maastossa.
Mukavan yöpakkasen jälkeen päivä on vieläkin suhteellisen viileä, mutta lämpimän puolella.


Mullahan oli kamera mukana jotta saadaan uusia kuvatuksia. Mutta sehän ei kanssa onnistu hevosesta ottaa hyviä, jos et tuu alas selästä. Onneksi Antti seisoskelee paikallaan vaikkei sen suitsissa roikkuskaan, haha :D


 Käytiin Antin kanssa järven rannalla katselemassa "maisemia". Kaikki askellajit testattiin, kuinka äijä rauhottuu näillä hakkiksilla, ja hyvinhän se pelitti. Oikeastaan paremmin kuin kuolainten kanssa. Niiden kanssa jää laukan jälkeen "painamaan" kättä vasten kun hiljentää. Nyt EI! :) Olen niin tyytyväinen kyllä. Hypättiin uimarannan "puominkin" ylitte, heh mainiota! :D Toimii näköjään maasto"esteelläkin".

Harmi kun tuo ohja on vähän miten sattuu näissä kuvissa -.-
Kaikihan pitää aina kokeilla ;) Mutta mukava reissu oli!
Ja lopuksi äijälle leipää!




9. marraskuuta 2011

Käyntimaasto ilta

Tänään oli oikea tapahtuma päivä tallilla, huhhuh. 
Antille kävi kengittäjä lyömässä etuseen kengän takasin ja myöhemmin tuli eläinlääkäri tallille rokottamaan hevoset ja toi matolääkkeet samalla.


Hetken lekurin kans keskusteltuamme ja antin rokotuskorttia tutkiskeltuamme tuli lekuri siihen tulokseen että äijä rokotetaan vasta parin kolmen kk kuluttua. 

Jotenka, suunnistimme Julian kanssa hakemaan pojat tarhasta ja lähdimme maastoon.
Jälleen kerran ilman satulaa tottakai köpöttelylenkille, niinpä ajattelin testata Antin kaverin kanssa maastossa ILMAN kuolaimia. Laitoin vain heijastinriimun ja siihen ohjat. 
Olen kyllä ylpeä siitä kuin hienosti ja nätisti se meni niillä vaikka ravattiinkin rinnatusten kaverin kanssa. Hieno äijä! :)


Lähes  kaikki kuvat oli tänään yhtä ilosen näkösiä kuin tässäkin.

Huomenna kokeillaan sitten hackamoreja, jos ne ovat tulleet postiin.

7. marraskuuta 2011

Takapakki ja Jessin haaste, millainen hevosenomistaja olen..?

Takapakkia, takapakkia, ensimmäistä kertaa minun ja Antin yhteistaipaleen aikana, johan tämä olikin kai aika kokea. Onhan tätä yhteiseloa kohta jo 4v. takana :)


Tämä marraskuu alkoki hienosti. Ensin lenkillä pieni kompurointi ja vas. etusen kanta auki. Sitä seuraavana aamuna hiukan onnuttu, mutta nyt oikein hyvässä kunnossa. Vielähän se auki on, mutta ei enään kipeä.

Tänään kävimä reipas maasto Roopen ja Julian kanssa, Antti oli niin vauhdissa kun en päästänyt menemään täysiä, niin muuttu kiva laukka sellaseksi kengurupomppuloikkalaukaksi kun olisi vain pitänyt saada päästää menemään.
Siinä pomppiessa äijän on häätynyt polkasta vasemman etusen kenkä irti, ja se kenkähän on nyt sitten jossain tuolla metsätiellä missä lie.
No, mutta ei se mitään, matka jatkui mukavasti ilman kenkääkin kotia päin, kunnes kotimatkaa oli vajaa kilometri jäljellä alkoi Antti onnahtelemaan oikeaa etusta.

Ajattelin tottakai heti sitä pahinta mahdollista, jalasta kun on joskus nuoruuden raviaikoina ruotsissa joku jänne tai hankkari mennyt, niin ajattelin heti että nyt on pamahtanut vanha vaiva uudelleen.
Niinpä tulin selästä alas ja talutin äijän kotia. 


Tallilla tottakai kauhea tutkiminen heti missä on vika ja mikä on kipeä. Onko joku turvoksissa ja hitusenkaan lämpimämpi kuin normaalisti/toinen jalka.
Mistään ei löytynyt mitään. Mitä ihmettelenkin suuresti, kun ei joka askeleella onnu, vaan aina välillä vaan.
Huomenna aamusta sitten tarkempaa syynäystä sitten, kun menen äijän ite laittamaan pihalle. Toivotaan että menis levolla ohitte, mikä sitten ikinä nyt vaivaakaan prkl :/


Ja siihen Jessin antamaan Haasteeseen;

MILLAINEN HEVOSENOMISTAJA OLEN?

Haasteen tarkoitus on kertoa millainen hevosenomistaja olet. Mitä haluaisit itsessäsi parantaa, ja mistä asioista olet ylpeä. Kirjoittajan täytyy olla rehellinen, ettei haaste menetä merkitystään. Jokainen kirjoittanut voi halutessaan haastaa 3 henkilöä tekemään tämän. 

Haastan Oonan, Nooran ja Hennan.

Oivoi, inhoan tämmösiä missä hääty ittestä kertoa, olen niiiiin huono siinä :D
No mutta joka tapauksessa asiaan;
Omasta mielestä olen aina päivästä riippuen sekä tooosi hyvä omistaja mutta joskus taas maailman surkein omistaja. Luulen että jokaisella hevosenomistajalla on näitä päiviä?

Niin kauan kun toimintani hevosen kanssa pelittää ja säästymme kaikilta ylimääräisiltä konflikteilta ja muilta surkeilta sattumilta (mitä ei kovin paljoa ole onneksi edes ollut), niin olen tyytyväinen itseeni.
Huolestun heti jos ruuna käyttäytyy jotenkin poikkeavasti normaali käyttäytymisestä, mikä on sekin varmaan ihan normaalia jokaiselta omistajalta, hah! 

Kuten tänään, tuo em. tapaus kun ruuna alkoi ontumaan, sitä ajattelee heti kaikkein pahinta, nyt on kintut poikki ja oma vika kun mentiin reippaasti yms. No, ehkä se nyt ei kuitenkaan sen kummemin siitä johdu kun on kestänyt kovempaakin. Mutta eihän sitä koskaan tiedä!
Vannomatta paras, vai miten se sanottiin?

Hevoseni hyvinvointi on tietenkin kaikkein tärkeintä. Olen suht ylpeä itsestäni, kun olen saanut Antin näinkin hienoon kuntoon missä se on nyt, kun muistelee millainen se oli keväällä -08 kun minulle tuli. (Eikä unohdeta tietenkään Oonaa joka Anttia vei eteenpäin melkein vuoden verran, suuri kiitos oonalle kun piti huolen äijästä!)

Ensisijaista on että hevonen saa tarhata mahdollisimman paljon ja mielellään kaverin/kavereiden kanssa. Meillä nuiden surkeiden sattumusten takia Antti on tarhannut yksin nyt pari päivää. Ja luultavasti tarhaa pitempäänkin mikäli ei tuo kinttu parane.
Liikuttaminen mahdollisimman monipuolista, johan se yksitoikkoinen kentällä pyöriskely kyllästyttää itteäki, joten maastoillaan mahd. paljon eri maastoissa sekä kärrytelläänkin välillä. Esteitä molempien virkistyksesi koitellaan myös välistä.
Mitään kummempia liikutussuunnitelmia ei ole, välillä on viikkoja kun liikkuu enemmän ja välillä taas vähemmän. Pyrin kuitenkin pitämään suht säännöllistä liikuntaa joka tapauksessa.


Laiskuutta löytyy tältäkin omistajalta tiettyjen asioiden suhteen, missä sais kyllä oikeasti ottaa itteä niskasta kiinni ja laittaa hommat kuntoon. Varusteiden huolto on niin tylsää hommaa, että se pesu ja rasvaus tahtoo aina vähän jäädä. Pitäs ehkäpä hiukkasen säännöllisemmin sitäkin harrastaa, hehe.

Nämä minun sepustukset on varmaan huvittavaa luettavaa kun pitää väsyneenä yrittää selvittää, ja taidan hypätä asiasta toiseen? Ja jotain jää varmasti kertomattaki..


Joka päivä keksin uusia asioita hevosista ja niiden hoidosta mitä haluan oppia ja missä haluaisin olla hyvä. Nyt näiden Antin jalkojen kanssa sitä haluais oppia koko ajan lisää niiden hoidosta, ja uskokaa pois, Jalkojen hoidosta oppii koko ajan uutta. Ikinä et voi olla varma että tiedät tasan tarkkaan miten tuokin vaiva hoidetaan, ehei! Aina on jotain uutta ja ihmeellistä ;) Voi kun sitä olisikin kaikki tietävä, olis elämä helppoa mutta hirmu tylsää jos ei mistään voisi mitään enään oppia!

Mutta niin, kaippa mie kuitenki omasta mielestäni ihan asiallinen maalaisjärjen omaava hevosen omistaja olen. "Perus" haavojen ja vammojen hoidot on hyppysissä ja ehkä vähän niitä vakavampiaki osaa hoitaa kun on joskus niitäkin tullut vastaan.

Jokainen taaplaa tyylillään ja rapatessa roiskuu!


4. marraskuuta 2011

Muutoksen tuulet vie muutto hommiin.

Tosiaan, kuten tuossa pari päivää sitten kirjottelin, niin nyt on asiat varmistuneet joka taholta ja meidän matkamme kulkee tästä Lahdesta n.20km Vääksyyn päin, Asikkalan Urajärvelle. Oikein mukavaa maaseutua :)

Menen itse töihin Maaseututallille missä panostetaan laadukkaaseen kilparatsastukseen aluetasolla. Enkä vaan pelkäksi hevosenhoitajaksi, vaan Tallimestariksi sinne siis.
Tilan sivuja voi käydä katsomassa täällä.

Antille järjestyy tallipaikka samasta tallista, niin ei tarvitse sitten minnekkään kauas ajella heppaa hoitelemaan. :)

Ruunuli siirretään viimeistään kuun vaihteessa uuteen talliin.

Villähteellä tuhlaillaan päiviä tämän kuun loppuun vielä välillä töitä tehden "kenttä" työskentelynä, sekä sitten painellaan vaihtelun vuoksi Roope-ruunan ja Julian kanssa maastossa. :)

Eilettäin Antti saikin monot jalkaansa ja sain ostettua toissapäivänä uudet takasuojatkin, niin saa pappa taas päästellä, ja mikäs sen mukavampaa kun on vauhtikirikaverikin juoksemassa rinnalla :)


1. marraskuuta 2011

Muutoksen tuulia.

Muutoksen tuulia olis puhaltelemassa meidän elämään. (Taas).
Mutta niistä lähipäivinä lisätietoja, kunhan selviävät meillekkin paremmin ;)

29. lokakuuta 2011

Pelto"kyntö" hommia..

Tänään mentiin tallille oikein porukalla. Pyysin Ninniä tallille mukaan ratsastamaan, kun hän oli itse kysellyt pääsiskö mukaan tyttöystävänsä kanssa, jotta tämäkin Antin tapaisi.
Tapasihan hän, 5 metrin päästä kun ei uskaltanut rassu lähemmäksi tulla :)
No, kaikkihan meistä ei ihan heti hevosen ystäviä ole. Onhan tuo niin hieno, "iso" ja uljas eläin, että pienempiä pelottaa. Kihihih^^


 Noo, Ninni sitten ratsasteli ja minun piti vaan kuvailla. Kaikki meni hyvin ja tuntu että ei tuo pelto liukas oo vaikka ilman kenkiä meneekin, hyvin Antsa pystyssä pysy. Kunnes, heidän laukatessa yhtäkkiä vaan Antilta jalat alta, Ninni kieri maassa pitkin peltoa ja ruuna meni ihan selälleen. Kummallekkaan ei onneksi käynyt mitään, molemmat vähän säikähtäneenä ja pöllämystyneenä istuskelivat hetken maassa. Anttikin nimenomaan ISTUI ja käänteli päätänsä ennenkuin nousi ylös. Oli ruuna niin hölmistynyt tapauksesta, kun ei oikein ymmärtäny että mitä tapahtu. Onneksi, ONNEKSI kummallekkaan ei käynyt mitään.
Satulaankaan ei onneksi tullut mitään, vaikka katolleen ruuna menikin.


 Ninni jatko vielä hetken ratsastelua, kunnes uuestaan laukatessa menetti tasapainonsa ja tippui selästä. Senki jälkeen kuten hevosnaisen kuuluukin, nous takas selkään ja jatkoi hetken ratsastusta vielä.


Sen jälkeen kaiken huipuksi könysinki ite vielä Antin selkään ja ratsastelin hetken.
On se vaan hiano poika.



26. lokakuuta 2011

Uus heppakaveri!

Eilen tallille muutti 9v lv-ruuna Roope :)

Antin kanssa saatiin vihdoin ja viimein kauan kaivattua maastoilu seuraa! Ihanaa! :)
Tänään kävimä pääreitit näyttämässä Juulille ja Roopelle, olipa mukavaa pitkästä aikaa kun oli joku muukin kopsuttelemassa meidän kanssa.

Ja kuviahan reissusta ei tiedettävästi oo! :D

24. lokakuuta 2011

Maastoilua.

Maastoillaan, maastoillaan, ilman satulaa maastoillaan. Mikäs sen mukavampaa.


Harmi kun ei koskaan oo ketään kaverina, saatikka kuvaamassa. Siksipä meän kuvasato on ja pysyy yhtä sanoinkuvaamattoman tylsänä. Huomenna tallille pitäisi kyllä muuttaa Roope- niminen lv-ruunuli. Siitä voitaisiinkin saada maastoilu kaveria. Ehkä vielä joskus saadaan jekutettua joku mukaan kuvaamaankin.


Lenkin jälkeen otin tämän meän todella hienon tee-se-itse- Juoksutus narun, ja laitoin ruunulin narun toiseen päähän. Onnistuu se kuvaaminen yksinään pitkällä putkellakin kun ottaa tarpeeks pitkän narun jotta jää hevonen tarpeeks kauas, hehe :D Ja ei muute kannata yhtään helpommin tehä sitäkään!


Näitä ilta-auringon kuvia, auringon lasku on kyllä jotain todella hienoa katseltavaa. Vieläkö joskus sais siitäkin kivoja kuvia, mutta ooppa ite auton ratissa ja kokeile samalla kattella tietä ja kuvata järkkärillä, hah! Digikameralla seki oli helppoa :D

Laitanpa tähän vielä yhen kuvan minkä otin tässä kerrostalon pihalla ko tulin kotia, oli niin kivat värit.


*Uutta kameraa haaveilessa.*


21. lokakuuta 2011

Hmph, aina ei mee hyvin..

Eilen en enään tallilta tulon jälkeen jaksanu kirjotella, niin jos nyt sitten.

Käytiin Antin kanssa eilen reippaampi lenkki maastossa ja sitten väännettiin hetki pellolla.
Talliin mentiin ja kamat pois ja hevosen hoitoon.
Hoitoa tulikin sitten normaalia enemmän, kun meidän niiiiiiiin kauan hyvin toimineet ja kestäneet suojat saakin heittää roskikseen. Yhyh, rahan menoa ei voi estää.

Takajalkojen hivutussuojat olivat sanoneet työsopimuksen irti, neopreeni pehmuste oli hankautunut molemmissa suojissa rikki ja olivat hiukan menossa valuneet, joten pienet hankaumat, juuri hitusen iho rikki jaloista ja verillä. Voi jehna.. Uusia suojia siis etsimään, taidan takasiin etsiskellä ihan Jännesuojat, jos pysyisivät paremmin jalassa kun tulevat ns. "jalan ympäri", toisin kuin pelkät hivarit. Etujalkojen suojat onneksi vielä menee käytössä hyvin. Hieman on kiinnitykset löystyneet ehkä, ovathan ne melkein kaks vuotta jo päivittäin käytössä ollut.

Siinä sitte jalkoja tutkiessa ja hoitaessa, päätin ottaa herralta kengät pois. Oik.takajalan kenkä kun ei ollut enää kun toiselta puolen kiinni, naulat pudonneet toiselta puolen. Otin sitten joka jalasta kengät veke ja vuolin kintut sellaiseen kuntoon että pysyvät (toivottavasti) läjässä kengittäjään tuloon asti.

Elikkäs siiis, suojia ostamaan, kengittäjää tilaamaan ja onpahan tallilla rokotuspäiväkin tuloillaan. Rokotellaan Antti, Timi ja Aatu varsuli.

Harmikseni, ette hassut muutamat lukijamme, saa uusia kuvatuksia vielä ainakaan ;D

18. lokakuuta 2011

Antti ja Paula

Tänään olikin itsellä vapaa päivä heppastelusta, kun Paula, Antin "vuokraaja" kävi tänään toista kertaa Anttia ratsastelemassa.
Menin kuitenkin käväsemään tallilla ja näppäsin parivaljakosta pari kuvaa.








Mukavastihan nuilla meni.

Tehin tallikama inventaarionkin tänään, ja koitan tässä myöhemmin laittaa myyntikamoista kuvat ja tiedot tännekkin, kunhan jotain hintoja keksis tässä ohimennen.

303 vrk ja 270 vrk

 Kauheaa vauhtia kulkee tämä aika. Kevät tuli rytinällä ja mammojen mahat kasvaa vauhdilla, sekä asukkailla vauhdit kiihtyy. Liikkeet tuntuu...