29. heinäkuuta 2015

Lauma lähes koossa


Mira ja Maileri ovat viettäneet aikaa kotona rennosti. Tarkoitus oli alkaa Miraa ajelemaan, mutta tässä nyt on ollut kaikenlaista muuta hälinää, ettei olla kärryilyä saatu vielä aloitettua. Antti ja Tanelikin kotiutuivat eilettäin, lauma on siis Taakea vaille koossa taas. Kuulostaapa samalta kuin viime syksynäkin, hihhih!


Päästin ruunat pihattotarhaan suoraan kun tulivat kotiin. Ponit olivat syömässä tuota köyhää vihreää aluetta pienen ojan toisella puolen, tarhan toisessa päässä. Antti oli sen näköinen varsaa kattellessaan, että mahtoiko miettiä onko tuo se sama pieni jonka syntymässä sai olla mukana. Siinä ne hetken tuijottelivat toisiansa. Mikälie yhteys, liekö yhteyttä ollenkaan. Toinen pienillä uteliailla silmillään, toinen vanhoilla viisailla silmillä. Ai että. Eihän niillä ole kuin parinkymmenen vuoden ikäero.



Mirankin kanssa papan piti nuuskutella että on varmasti sama palleroinen kotona vastassa, eikä joku kloonattu poni. Jälleen näkemiset meni siis hyvin. Vain Taneli raasu oli taas hieman epätoivoinen aluksi. Se tuntui olevan jopa mustasukkanen Mirasta. Tosin, onhan Mira joulukuusta asti ollut Tanelin tuki ja turva ja nyt sillä olikin tuollainen pienempi otus matkassa. Kuinka tympeää suorastaan Tanelin mielestä! Hetken sai seurailla tilannetta että kuinka se lutviutuu. Mira vain teki alusta asti Tanelille selväksi että voidaan tässä hengailla niinkö ennenkin, vaan tuohon pienempään et koske. Laumassa kaikki hyvin siis.







On kyllä mukava kun porukka alkaa olla taas omalla tontilla. Taakekin tulee loppuviikosta/viikonloppuna kotiin. 


Antti tosin toi mukanaan lievää päänvaivaa. Se on ollut tänään lepäämässä päivän sisällä. Aamulla, päivällä ja illalla olen jalkoja kylmäilly siltä. Jalat onko tukit, vain oikea etunen on lähes normaali. Laitumella oli niin paljon pientä ötökkää mitkä söi ruvelle papan jalat, toki rupea on muuallakin mutta jalat on ollut eniten ruvella. Eilen kotia tullessa jalat ei olleet turvoksissa, luultavasti johtui siitä että yön aikana kotona Antti on saanut levätä. Ei ole tarvinnu kävellä ötököitä karkuun koko aikaa, joten jalat on ehtineet turvota. Täytyy nyt vain kylmäillä ja kylmäillä, josko ne siitä lähtis laskeutumaan. Ei oikein mitään aineitakaan voi laitella kun iho kesii jo valmiiksi. Täytyy vain seurailla tilannetta, jos ei ala laskeutumaan niin täytynee sitten tehdä jatkotoimen piteitä eläinlääkäriä häiriten.


26. heinäkuuta 2015

Ponit kotona taas


Eilettäin lauantaina oli oikein näpsäkkä päivä. Päivän suunnitelmissa oli Auroran haku ponileiriltä sekä ponien haku samalla reissulla kotiin. Auroraa täytyy vielä täälläkin onnitella, sillä neitillä on nyt poni ajokortti taskussa! Pääsee ajelemaan nyt kilpaa, pitäisi jostain keksiä lainaponi tai joku kuskiton poninomistaja jotta neiti pääsisi jo kilvan ajon makuun. Olisihan se helpompi kolmen vuoden päästä alkaa päästelemään Mailerilla kilpaa kun on jo radalla olosta itsellä kokemusta.


Kun tytöt oli Tervolasta noukittu kyytiin suuntasin volvon keulan kohti Sinettää, jossa ponit majailivat. Perillä ponien kamppeita pakkailtiin autoon ja sen jälkeen talutin ponit vinkkaan. Mira meni ensin kerran lastaussillasta ohitse ja oli selvästi menossa vain tarhaan syömään totuttuun tapaan. Maileri asteli heti minun perässä sillalle ja katteli vaan että mihin mamma on oikein menossa. Pyöräytin Miran takaisin vinkan taakse ja niin se kävi Maileri edellä suoraan autoon. Näppärä juttu kun emä toimii niin ei paljon varsakaan mieti tilannetta ollenkaan. Tosin, ei se miettinyt ensimmäisellä kerrallakaan vinkkaan menoa, vaikka ikää taisi olla vain 5vk silloin.




Kuinka nopeaa aika menee. Maileri täytti eilen 9 viikkoa! Jessus.. Pikkunen maitobaarilainen on jo iso poika mikä vetelee heinää kohta samaa kyyttiä kuin emänsä ja hörppää vain välillä maitoa naamariin. Vauva karva alkoi "pikkuhiljaa" irtoamaan melkein kaksi viikkoa sitten ja nyt on enään keskivartalolla paksut villat paikoillaan. Jännä nähdä jääkö valkea pilkku/läntti/mikälie karvan vaihdon jälkeenkin paikalleen, vai lähteekö se vauva karvojen mukana. Siltä kohdin ei ole vielä siis alkanut karvat irtoilemaan.



Hassut jalkakarvat




Mutta kuinka mukavaa onkaan kun ponskit on kotona. Kyllä niitä olikin ikävä! Eiköhän nämä hommat ala taas kulkeen rutiinilla kun isommatkin palautuu kotiin. Nyt täytyy alkaa suunnittelemaan Miran liikutuksen aloittelua kärryillen, pääsee Mailerikin pikku hiljaa tutustumaan maastoihin. Opetellaan heti käsihevosena kulkeminen niin ei tartte varsaa pitää minään tarhankoristeena ennen ajo-opetuksia, vaan pääsee liikkeelle jo ennen. :) Hitaasti mutta varmasti.

Naapurin issikka ori on huudellu Miralle koko päivän tänään. Ne on olleet aidassa tien toisella puolen ja ponit niin kiinnostaisi sitä, mamma varsinkin. Mira ei kuitenkaan ole vastannut sille ja Mailerikin pisti merkille ensimmäiset hirnahdukset mutta ei ole sen kummemmin välittänu naapurista.


Ainiin, kesävieraitakin meillä on. Neljä hassua päkäpäätä löytyy myös tontilta tällä hetkellä. Maileria kiinnosti lampaat kovasti mutta Mira opetti että ei niistä kannata välittää, ne vain määkii. Niin uteliaisuus niitä kohtaan lopahti äkisti ja tärkein asia muistui mieleen, nimittäin se Syöminen.






 P.S. Saadaan alkaa taas jännittämään.
Astutukset ovat onnistuneet niin nyt
pietään peukkuja jotta Mailerin pikkusisarus 
olisi saanut alkunsa.
Ensi kuussa ultraillaan.


<3

22. heinäkuuta 2015

Ensimmäinen estevalmennus


Oona ilmotteli mulle viikonloppuna että Taaken ensimmäinen estevalmennus on 21.7. Mie jotenki kuvittelin että se päivä on viikonloppuna. Olin niin päivistä sekasin että meinasin unohtaa koko valmennuksen! Oonahan tilasi minut hevosenhoitajaksi ja kuvaajaksi iltapäiväksi. Totta mie olisin kyllä tunkenu kentän laidalle joka tapauksessa, pitäähän se hevosen ensimmäinen valkka nähä! Taake on hypänny virallisesti nyt yhden kerran aiemmin ennen tätä valmennusta.



Valmentaja tuli tallille Haaparannalta. Oona sanoi käyneensä tällä valmentajalla Haaparannan tallilla kerran vaiko pari aiemminkin. Nyt oli tallilla järkätty niinkin kivasti että tämä Kicki käy siellä kerran kuussa valmentamassa ratsukoita, eikä tyttöjen tartte pakata hevosia autoon ja ajella Hapitsulle. Helpompaa.


Kickihän puhui tottakai ruotsia ja mie ymmärsin sanoja sieltä täältä. Alkulämmittelyjen aikana naurahdin kun hän kysyi Oonalta onko hänen ratsu täysiverinen. Oona naurahti hälle että "Ehei, tämä on lämminverinen".

Mie aattelin ennen valmennusta tallissa Oonallekin ääneen että saa nähhä mikä fiasko tästä hommasta tulee, mutta Taake yllättiki meät kummatki positiivisesti. Se kulki tosi kivasti ja hyvällä tahdilla koko valmennuksen ajan. Puomeja ei kyttäilty vaan meni niitä kuin ois aina mennyt. Oikea laukka puomi ympyrä tehtävä meni ihan nappiin alusta asti. Vasen tuotti vähän hankalaaksia ruunalle aluksi, mutta muutaman kierroksen jälkeen sekin meni ihan hyvin. Vasen suunta on siis Taakelle vaikeampi muutenkin. Oonakin kommentoi lopuksi " Vaikeamman suunnan laukkaki oli yllättävän rauhallinen, ei se ole näin rauhassa tähän suuntaan laukannutkaan vielä". 





Valmentaja kysyi lopuksi multa omistanko hevosen. Vastasin myöntävästi ja sieltä tuli mahottoman pitkä litania kehuja hevosesta joita en siis kaikkea edes ymmärtänyt kun hän ruotsiksi puhui. Hevonen oli kuulemma "oikein symppis tapaus ja siitä ei uskoisi että se on lämminverinen. Laukkaan kun saa voimaa lisää niin siitä tulee tosi kiva." 

Tottahan se oli kyllä. Taake on aika symppis tyyppi!





Ensimmäinen "hyppy".


Puolen välin hyppy.


Viimeinen hyppy, kyllä se tyyliä hio joka hypyllä :)

Mailerin kauden avaus

Maileri pääsi viimein avaamaan kautensa ja millä tyylillä. Mailin matkalla hitaasti kiihyttäen maaliin toisena nipistäen sekunnin ennätykses...