Melkosen Tuima Tyyppi

Ihana Jessi kävi kuvailemassa meän laumaa 4.6. Ihan mahtavaa tavata viimein livenä ihminen jonka on tavannut netissä about sata vuotta sitten. Parasta näissä livenä tapaamisissa on kun huomaa että toinen on ihan juuri sellainen kun on sen kuvitellutkin. Hauskaa! Upeita kuviakin saatiin jokaisesta, mikä parasta, tuittupää varsasta. Tämän postauksen kaikki kuvat siis Jessican ottamia.

On se melkosen tuima tyyppi kuvista kun kattoo. Korvat luimussa se jöröttää, mököttää ja on todella mielensäpahoittaneen näköinen. Minusta tuntuu että lempinimeksi varsalle jää Tuima, josta on väännetty tottakai jo Tuittu, Tuimis ja monta muuta yhtä sopivaa.

2 vrk

Tuima on tänään neljän päivän ikäinen (kuvissa ikää 2 vuorokautta). Maileriin verrattuna tämä kaveri ei halua kävellä narussa, mutta ei myöskään irti äitinsä perässä. Riimussa kävelyä on harjoteltu nyt jo kaksi päivää, vaan Tuimis on sitä mieltä että minähän en kävele. Se jäkittää narussa täydellä nelivedon jarrumekanismilla ja vaikka äiti pukkaa perästä, sillä ei ole varsaan mitään vaikutusta. Ulos tultiin tälle aamua ehkä hitusen helpommin kuin eilen sisälle mentäessä. Liekkö jarrut alkavat antaa pikku hiljaa periksi?

Tuima oli tälle aamulla myös keksinyt että ihmisen kanssa voisi pistää painiksi, kun se kyykkii karsinassa rapsuttelemassa. Kun tylsä ihminen kuitenkin sanoi ettei me painita pahoitti Tuimis mielensä ja päätti että emän selän päälle ainakin saa hypätä!

Mäntylahen Mielensäpahoittaja?

Tämä kaveri on kyllä niin eri luonteella varusteltu Maileriin verrattuna, että tässä kaverissa saattaa olla vähän työtäkin kasvattajalle. Maileri oli niin helppo, kaikin puolin, kiltti poika. Tuimassa taas tuntuu olevan luonnetta vaikka muille jakaa. Taitaa olla äitinsä perintöä hällä.

Taake, Leimu ja Taneli on vietelleet laidun elämää järven toisella puolen. Mikäs sen mukavampaa, liikutukset on olleet hetken tauolla kun on ollut tätä varsan valvojaista yms. Mutta eiköhän tässä taas saada rutiineista kiinni ja elämä palautuu normi juttuihin.

Taneli kävi perjantaina klinikalla kontrollissa ja sai sieltä mukaansa niin terveen paprut kun Tampula voi saada. Kintereen kalkkeumalle ei koskaan voi mitään tehdä, mutta tällä hetkellä se ei ainakaan vaivaa ruunaa milläänlailla. Liikuntaa sai harrastaa lähes kaikkea mitä haluaa ja mistä hevonen tykkää. Kielletyllä listalla on ainoastaan ympyrä työskentely/liinaus sekä väistöt. Ehkä elämä meilläkin alkaa pikku hiljaa voittaa.

Kiitos Jessicalle Upeista kuvista!

Kaksi vuorokautta

Vanha varsa. Kaksi päiväinen pääsi tänään ulkoilemaan ekaa kertaa. Eilen oli niin jäätävän kova tuuli ettei tarvinnut kuvitellakaan käyttävänsä varsaa pihalla. Tänäänkin on tuullut ja tullut sadekuuroja, mutta keli on muuten ollut lämpimämmän oloinen kuin eilen. Mira ja varsa on päässeet pariin otteeseen ulkoilemaan lyhyitä jaksoja, sainpahan aamupäivällä siivottua karsinan kunnolla kun ponit olivat ulkona.

On siinä meillä täpäkkä kaveri. Luonnetta tuntuu pojalta löytyvän. Äitiä tökitään tisuille niin kovaa maitobaariin mentäessä että emä komentaa olemaan kunnolla. Ja kun äiti komentaa komennetaan sitä takaisin vetämällä korvat luimuun ja potkasemalla molemmilla takasilla. Mahoton jätkä. 

Jouduin kantamaan varsan sisälle talliin iltapäivällä (onneksi on poni eikä vielä hurjan painava) kun se ensin tuli hyvän matkaa emän perässä ja tallin ovella kääntyikin toiseen suuntaan ja jatkoi vaan pokkana pihan toiselle puolen. Emän hörinöistä huolimatta varsa vaan käveleskeli toiseen suuntaan, ei paljon mamman puheet kiinnostanu. No, sylissähän tuo kulki näppärästi talliin, vielä. Iltasella täytynee alottaa jo riimuun opettelu, kun tuntuu olevan jo melko itsenäinen jääräpää. Vaan saahan sitä luonnetta olla. On kuitenkin ihan eri pakasta vedetty kaveri kuin Maileri. 

Maileri on pitkä jalkainen ja sellainen sporttinen kun taas tämä on lyhyempää ja jytkympää mallia. Luonnekkin on Maileriin verrattuna ihan toisesta päästä. Molemmista pojista kuvia alle. Ikää Mailerin ulkoilu kuvissa päivä ja tämän kaverin nyt kaksi päivää, eli tänään kuvattuja.

2 vuorokautta

Vasemmalla tulokas, oikealla Maileri ( ja alla )

Odotus palkittiin

Pieni, tomera musta oripoika näki "päivänvalon" myöhään eilisiltana. Kaikki meni onneksi hyvin ja äiti sekä poika voivat hyvin. Myöhemmin parempaa päivitystä, nyt nautitaan vaavista ja levätään <3

i. Jokimäen Banaani 177SH 

e. Mira III

ei. Furunäs Sahib

Jännitystä

Varsomista ilmassa. Mie voin hyvänä esimerkkinä kertoa että kun varsaa odottaa, varsinkin kun se meille toinen jo on, kannattais muistaa että vuorokaudet voi tosiaan laskea siitä ensimmäisestäkin astutuksesta eikä aina viimeisestä. Tänään on ensimmäisestä astutuksesta kulunut 318 vuorokautta ja viimeisestä 311.

Miralla oli aamulla kirkkaat nestetipat nisissä klo 9.15 aikoihin. Laitoin muoriskan ulos ja touhusin omia toimia. Tänään oli tarkoitus lähteä koiran kanssa vaelluspaimennukselle, yöreissulle. Huolettomana vain pakkailin kamppeita ja touhusin lähtöä. Koira autoon ja menoksi 11 aikoihin. Hetken aikaa ajettua mulle iski epämääräinen olo ja täytyi alkaa blogista kurkkimaan että Mitenkäs se varsominen oikein viime vuonna meni. Nopeastihan se eteni, auto ympäri ja soittelemaan paimennus paikkaan ettei tullakkaan vaan ajelen takasin kotia.

Painelin pihalla suoraan Pihatto tarhaan kurkkimaan minne Mira oli mennyt ja hämmennyin kun se ei ollutkaan syömässä tarhan perällä eikä sitä missään näkyny. Puoli juoksua takasin portille ja pihaton uumenista mamma löytyi. Ilomielin tammuska lähti sisälle jossa tutkiskelin tisuja ja takapäätä. Kovasti oli löystynyt jo hännän seudulta.

15 aikaan Mira pissaili ja kakkaili useasti, tuntui tyhjentävän. Häntää kantaa koko ajan koholla ja hengitys on hieman raskaampaa.

19.30 tisut on täyttyneet hurjasti ja tipat on muuttuneet haaleaksi.

Tästä jatketaan seurailua, joskos tänä yönä jo syntyy. (Puhelin päivitys)