Mistä aikaa?

Kevät tekee tuloaan vaikkakin kovin erikoisesti. Lunta on edelleen pelloilla puoli metriä ja tarhakin suurelta osin jäässä. Kenttä sulasi kuitenkin todella nopeaan ja talven koneilla ajon jälkeenkin se on edelleen kovin pehmeä. Jotain täytynee sille nyt keksiä että sen saisi paremmaksi.

Meillä on reilun viikon majaillut nyt myös minishettisori Torsten. Torsten tuli ruotsista meille asustelemaan toistaiseksi. Maileri on ollut oikein iloinen pikku painikaverista ja Putte otti ponin myös omiin hoiviinsa. Lämpösethän mullisteli pikku miehelle ensimmäiset päivät, olihan siinä vaarana että pieni äijä vetelee ruunienkin heinät turpaansa. Lämpösten kylmähkön alun jälkeen on pikku kaveri otettu laumaan kuitenkin hyvin mukaan.

Ekan päivän paineja

Vaikka edelleenkin tulee lumikuuroja lähes päivittäin on kelit sen verran lämmenneet että tarhan siivous on ollut suhteellisen suuritöistä kottikärryille, talikolle ja haravalle. Ensimmäisen viikon jälkeen mies toi taas pikku kaivurin ja mönkijän kaveriksi kärryineen jotta homma helpottu hieman. Työtä kuitenkin vielä riittää. Tarhan siivouksen myötä on hevosten liikutus jäänyt taas hieman vähemmälle.

Vaikka on reenattu hiukan vähemmän on se silti näkynyt hevosissa, eritoten Taakessa kovin positiivisesti. Ruuna on kyllä kivasti kunnostautunut taas kenttä työskentelyyn. Laukkaakin päästään taas reenaamaan oikeasti kun ruuna luottaa kentän sulaneeseen pohjaan taas. Onhan se eri siinä mennä hiekalla kun on ns."varmapito" verrattuna jääpalanteeseen. Oona näissä kuvissa kyytissä, itestähän ei koskaan niitä kuvia ole :D

On se sellainen Taapero, tässäpä olis pitkästä aikaa vähän liikkuvaakin kuvaa ruunasta.

Oona kerkesi Putteakin ratsastamaan tässä yksi päivä kentällä. Taas on pietetty taukoa irronneen kengän vuoksi. Kun kenkä saatiin viimein takasin (mies joutu tekemään uuden kun vanhaa ei yllättäin löytynyt mistään) kerkes ruuna hetken liikkua kentällä kun painit minioriin kanssa päättyivät Torstenin voittoon 6-0. Putella suupieli auki ja takasessa vekki. Kuolaintahan ei hetkeen laitella suuhun, mutta menee sitä nyt onneksi juoksutella kuitenkin. Vielä en ole tohtinu kuolaimettomilla lähteä selkään kiikkumaan, keväisistä ilopukeista kun ei koskaan tiiä, hih!

Nämäkin kuvat ovat huhtikuun lopulta, haha ja kameran asetuksetkin sattuivat olemaan ihan päin prinkkalaa. No, kuvia kuitenkin.

Vieläkun saisi vuorokauteen lisää tunteja alkas olla hommat kasassa. Ja tämän (m)urheiluhevosen pysymään kunnossa pitempään kun viikon ilman saikkuiluja. On se sellainen Hessu Hopo ettei mitään rajaa.

Yhtä lentämistä

Tämä kuukausi on mennyt kyllä oikein lentämällä. Hevoset on päässeet vähän liiankin helpolla kun on ollut itsellä nyt uuteen työpaikkaan tutustumista, koiran astutusreissuja ja näyttelyitä, koirakoulua ja monen monta muuta juttua. Nyt pääsee pikku hiljaa palailemaan taas normaaliin arkeen, luojan kiitos.

Oona kävi pitämässä tytöille 13.päivä estetuntiakin uudelleen. Tämä kerta olikin huomattavasti parempi kuin tyttöjen edellis kerralla. Vaikka tehtävät oli hankalampia kuin viimeksi niin silti molemmat ratsasti tosi hyvin ja paremmin. Kulmaan laitettiin puomit ympyrälle sekä toisessa päätyssä oli ympyrällä pieni este.

Tunnin lopulla Oona laittoi kaksi estettä samalle linjalle. Korkeudet pysy suhteellisen matalina mutta kyllä tytöt ja hevosetkin saivat taas tuntumaa hyppäämiseen.

Auroran kanssa kuvailtiin Maileriakin pitkästä aikaa. Mahoton mietintä miten saadaan ponipojan korvat hörölle kun se on jo niin kyllästynyt ainaiseen kuvien räpsimiseen, enkä ihmettele hihhi. Rapinat ei enään kiinnosta niin muistin sitten jonkun joskus sanoneen että puhelimesta vaan youtubesta hevosen hirnuntaa ja sekös se saikin oripojan korvat pystyyn ja äänenkin käyttöön.

Mitämitä, kuka hirnuu ja missä?!

Putte possu vietteli pitkästä aikaa vähän pitemmän loman kun oli polkenut kengän irti oej, eikä sitä tuolta hankien keskeltä löytynyt. Toissa iltana kerkesin viimein lyömään herralle uuden monon jalkaan että selvitään kengittäjän tuloon asti. Kyllä oli ilonen ruuna eilen liinan päässä kentällä kun pääsi taas liikkumaan muuallekin tarhasta.

Reeniä reeniä

Viikon hevostelut. Viime viikolla oli juoksutusta ja vapaita tiedossa sekä maastoilua rauhallisissa merkeissä. Itte juoksin taas kahen työn väliä niin ei ollu voimia keskittyä kunnon reeneihin joten mentiin aika helpolla. Mikä oli Putellekin ehkä ihan hyvä ja rento alotus edellisen piikityksen jälkeen.

Viikonloppuna oli kuitenkin oikeitakin töitä tiedossa kun Aurora ja Laura oli täällä. Pe ja la tytöt ratsasti huudon alla Taaken ja Puten kentällä. Putte muistutteli perjantaina tahmatassua joka ei halunnut oikein kuunnella ratsastajan apuja lainkaan. Pikku hiljaa se kuitenkin lähti etenemään ja herkistyi paremmaksi siirtymisien kautta.

Perjantaina otettiin aika paljon laukkaa vain uraa pitkin jotta polle lähtisi kulkemaan itse eteen eikä sitä tarvisi pukata koko ajan etenemään. Kierros kierrokselta se parani.

Lauantaina Putte liikku alusta asti paljon paremmin. Se oli paljon herkempi eikä sitä tarvinnut koko ajan puskea eteenpäin. Eiköhän siitä vielä hyvä tuu. Tällä kertaa ravityöskentelyjen jälkeen otettiin laukassa pitkällä sivua isoa laukkaa eteen ja lyhyillä sivuillä pääty ympyrät jossa lyhennettiin ja koottiin hevosta. Vitsit se kulki aika kivasti. Alla muutama kuva lauantailta.

Olin ite sunnuntaina vähän huolissani sen jalasta mikä on kylmätty joka liikutuksen jälkeen ja on kyllä pysynyt hyvänä. Sunnuntainakin se oli hyvä, ja (kopkopkop) ollut tähän aamuun asti hyvä. Jospa tämä tila pysyisi. Putte on liikkunut nyt enemmän ja paremmin kuin koko meillä olo aikana yhteensä.

Taake perjantaina vähän kokeili Auroraa ens alkuun, onko ratsastaja hereillä ja onko pakko tehä töitä jos ei halua. Vastaus oli " Kyllä, pakko on tehä töitä." niin ruuna alko tosissaan töihin. Se kulki ihan kivasti perjantaina ja laukatkin nousi nätisti molempiin suuntiin.

Lauantaina ei liikkumisen pakkoa juuri kyselty vaan ruuna oli heti alusta työmoodissa Aukun kanssa. Töitä tehtiin yhdessä hieman paremmin kuin perjantaina.

Hiljalleen alkaa Taakenkin tossut nousta ylemmäksi.

Sunnuntaina Putte pääsi maastoilemaan rennon ravilenkin ja Taake pääsi estevalmennukseen. Ensimmäinen estevalkku meän tytöille. Oli kyllä ihan hauskaa kun Oona tuli valmennusta pitämään. Jumppasarja hevosille ja tytöille uusia asioita. Mehän ei olla itekseen reenailtu kun vain yksittäistä estettä likkojen kanssa, joten tämä oli aivan mahtava juttu myös niile.

Taake otti homman haltuun kuin vanha tekijä innarille, onhan se semmosta mennyt ennenkin. Kuvia en montaa kerinyt ottaa kun Bubin kanssa ei hommat toimineet ihan yhtä hyvin, mutta toimi kuitenkin. Ponilla oli hirveänä haluja innarille mutta kuitenkin oikea laukka tuotti aika paljon ongelmaa sille. Ongelma ratkaistiin ja yksi onnistunut kerta oikeassa kierroksessa riitti ponille ja se sai hyvillä mielin sen lopettaa. Oli kyllä oikein kiva päivä. Ens kerralla pitää ottaa videotakin.

Tyytyväiset