Sunnuntaina valmentauduttiin taas. Mulla oli vähän kiirus päivä kun aamupäivällä tuli koiranpennun katsojia ja Laurakin sattui tulemaan hieman aiemmin. Onneksi tallissa pärjätään ilman meikäläistäkin niin sain kahvittaa vieraat kivasti ennen omaa tuntia. Meiltä löytyy tosiaan kahdeksan neljän viikon ikäistä porokoiran pentua.
Alunperin suunniteltiin että Laura ratsastais Taaken mutta niin sitten kuitenkin päädyttiin että menen ite. Ja hauskaa oli!
Aurora meni eka tunnilla Simpan kanssa, en kerinny näkemään kuin vähän laukkaa ja loppuravit mutta suomenruuna näytti oikein kivalta ja kevyeltä. Vaan ei ihme, ratsukko oli kulkenut alusta asti valkun sanojen mukaan tosi hyvin. Blondit vaan natsaa yhteen.
Pitkästä aikaa sain kuvia omasta ratsastuksesta. Ei se nyt niin karmealta näytäkään mitä olen ajatellut. Nyt tuntui vaan suurin ongelma itellä olevan kantapäät, jotka väkisinki halusi sojottaa ylöspäin jostain syystä. Ärsyttävä haha.
Taake oli alusta asti tosi kiva, semmonen normaali ihana Taake mikä se on ollu viime syksynä vissiin viimeksi. Nyt ei tarvinu känkkyröiä eikä harrastella lehmä potkuja tai puskea törkeästi ulkoapuja päin. Meillä oli hyvä tatsi heti päällänsä.
Alkulämpöjen jälkeen otettiin käynnissä avotaivutuksia ja väistöjä. Väistöissä Taake haluais kovasti vaan liiotella suoraan sivulle ja eteenpäin kulkeminen tuppaa unohtua mutta kyllä siihenki yhteinen sävel taas löytyi ja homma toimi.
Talven jälkeen ensimmäiset laukka työskentelyt 'oikeasti'. Valmennuksissa ei olla laukkaa otettu koko talvena. Ja yksinäänkin on menty vaan maastossa tai sitten yleensä vaan suoralla uralla. Taaken laukkaan on tullu kivasti kans voimaa, tietenkin kun raviinkin on. Paljonhan se työtä vaatii mutta tästä saattaa aika kivan saada. Nyt kun sitä päästään oikeasti reenaamaan kun ei tarvi pelätä liukastuvan.
Ens sunnuntain valmennusta taas odotellessa!
P. S. Aatu täyttää tänään 4 viikkoa, kuukauden ikäinen poni poika. Valloittava jäbä. Kuvissa 3,5 viikkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti