Loppuviikon kootut selitykset

Ponikortti taskussa vaan tällä hetkellä raviponitta. Siispä voi loikata ponin kärryiltä isommankin ratsun selkään ja jatkaa rattasteluja vielä. Ylläpitoon/liisinkiin olisi kiva löytää raviponi jotta Aurora pääsisi keräämään kokemusta kilvan ajosta. Mailerin kilpauraa kun saa vielä odotella. Lainaponikin voisi tulla kysymykseen.

Mutta asiaan, torstaina illalla oli Kätkän agilityreenit joten oli sovittu Lauran kanssa jälleen rehveistä Aavasaksalle. Alunperin piti hyppiä itsekin kyytille reeneihin, mutta Auroran meillä ollessa vielä hyppäsi Kätkä Lauran koirataksiin ja me huristeltiin Väylän yli ruotsiin moikkaamaan Pabloa ja Oonaa. Oona on jo jonkun aikaa pyydellyt meitä yhtäaikaa tallille jotta Aurora voisi ratsastaa Pabloa "tunnilla"- tyylisesti. Aurorahan kävi siis kuukausi sitten kerran Pablon kyydissä Lauran avittamana kun hoideltiin hevoset Oonan ollessa reissussa. Video pätkää silloisesta ratsastuksesta laitettiin ruunan omistajalle ja nyt piti saada neiti selkään että Oonakin näkee livenä. :) Reipas tyär, eikä nykysin tunnu pelkäävän mitään. Kaikki hevoset käy, isot ja pienet. Mikä muutos viime vuesta, kun kesän alussa oli homma saada neitiä edes Antin selkään.

Pablo onkin sellainen hevonen millä Aurora on mennyt nyt niin että mie en ole koskaan käyny kyseisen kyydillä. Tähän asti lähes jokainen on ollu sellainen mistä mie olen osannut neitille jotaki kertoa etukäteen, mutta nyt olen kuullu vain lauseita; "Eks tosiaan ole ratsastanu Pabloa koskaan?" "Eks muka oikeasti?" "Pablo on kyllä ihana!" yms. Mitä nyt voi olettaa 12vuotiaan suusta sanottavan ;)

Video pätkääkin kuvailtiin laukkaamisesta ja lisätystä ravista, mutta ne jää julkaistavaksi joskus toiste. En nimittäin ole saanu niitä puhelimesta vielä nettiin asti. Neitillä oli ainaki mukavaa, Pablokin tykkäsi humputella menemään maneesissa, kentälle ei päästy kun tallilla oli leirit menossa ja leiriläisillä oli este tunti pihalla.

Tämä postaus on lojunu perjantaista asti luonnoksissa, on ollut niin mahoton kiireinen viikonloppu ukkosineen, huonosti nukuttujen öiden, täyden mökin vuoksi että tämä meinasi jo ihan unohtua tänne.

Perjantaina tytöt ratsasteli taas järven takana, Maija saatiin myös mukaan ratsastamaan Tanelia. M on siis Tanelin omistajan Iidan sisko. Minun entinen koulukaveri joka on kulkenut täällä meillä myös tunneilla viime talven nostamassa uudelleen harrastus intoa lajia kohtaan. Hyvin se on sujunutkin.

Aurora ratsasteli ensin Taakea aidassa ja Laura Forkkua, jotta sain Maijan Tanelin kanssa tasaisemmalle alueelle pihalle. Tämä oli vasta kolmas kerta kun Maija oli Tanelin selässä. Vaan hyvin se alko sujua. Tanelin otj:kin on pysynyt nyt normaalina, joten on alettu nyt taas hiljakseen ratsastelemaan sitä.

Vähän on Taneli taas hakusessa, lähes kesän lomailun vuoksi. Mutta eiköhän se taas rutiinilla ala oikein löytyä. Maijalla toki myös hakeminen Tanen kans yhteisymmärryksen saamiseen, mutta kyllä se sieltä löytyy. Alun kävelyjen ja lämmittely ravien jälkeen alkoi ihan hyviä pieniä pätkiä löytyä Tanelistakin. Kyllä siitä hieno mies tulee kun saa taas rutiinia. Pääsee niin sanotusti, Työn makuun ;)

Tytöt kävi vielä loppuravit ja käynnit ottamassa maastossa. Tanelille tämäkin oli taas uusi kokemus, kun se ei ole vielä oikein porukassa kulkenut maastossa. Hieman oli kuumumista ollut havaittavissa, mutta muuten ihan nätisti mennyt.

Mie olen ehkä viimein löytänyt Taakelle vuokraajan. Reilu puoli vuotta etittykki, mutta josko nyt tärppäis. Pietään peukkuja jotta uudella tuttavuudella synkkais ruunan kanssa. Vielä reilu viikko odotellaan että hän tulee ekaa kertaa käymään, mutta hyvän kuvan sain. Olishan se huippua, viimein!

Eilen olin muuten talkoilemassa Länsirajan kennelkerhon järjestämissä Matc Showssa lähinnä kameramiehenä. Ilmottelin sinne omista koirista Lumon ja Ukon. Sisko handlasi koirat siellä, Lumo ei ihan niin hyvin käyttäytyny Mian kanssa mitä oletin, mutta oli muori kuitenkin PUN 2.

Mummo veti ihan fiiliksissä!

Ukko oli ensimmäistä kertaa IKINÄ mätsäreissä, ensimmäinen kehä oli vähän hermostunut, tuli laukkaa ja hyppyjä ja sai sinisen nauhan. Sinisten kehässä se kuitenkin käyttäytyi kuin eri koira, ravasi hienosti ja lennokkaasti sekä seistä möllötti hienosti häntä ylhäällä paikallaan. Tämä toi Ukolle sinisten ykkös sijan. Josta jatkettiin tietenkin BIS kehään. BIS kehässä oli 8 koiraa ja Ukko selvitti tiensä hienosti, upealla esiintymisellä BIS 2 ! Kuinka voi taas koira yllättää omistajan? Mahtavaa, jos tässä kerkeäis edes yhdet tai kahdet mätsärit käyttää ennen virallista näyttelyä, niin eiköhän sekin ihan hyvin mene :)

"Vitsit mä oon komee!"

BIS kehän koirat =)