Miran liikuttelun aloittelua

Tällä viikolla on aloteltu hissukseen ponien liikuttelu. Mira oli selvästi onnessaan kun sunnuntaina viriteltiin kärryjä perään. Paikalleen seiso pihalla kuin tatti että kärryt saatiin kiinni. Heti pikalukkojen kilkahduksen jälkeen oli muori sitä mieltä että nyt mennään! Korvat hörössä mentiin koko lenkki. Pari pientä pätkää hölkkääkin otettiin eikä ensimmäinen lenkki pituudeltaan ollut pitkä, ehkä reilu kilometri kokonaisuudessaan.

Mamman kunto on vielä suht heikohko puolen vuoden tauolta joten hiljakseen hyvä alotella jälleen. Maileri oli ensimmäistä kertaa myös mukana, käsihevosena. Ensimmäisen 100m alkutaipaleella junnu aatteli että tässähän vois jolkotella äiskän ohitte, mutta pienellä "nykäisyllä" narusta jätkä palaili paikalleen kärryn taakse. Siellä se sitten pysyttelikin koko lenkin. Hölkätessä tuli niin nättiä ravia, eikä kertaakaan kokeillu laukkaa ottaa. Kyllä se selvä tulevaisuuden raviponi on.

Lenkin jälkeen oli tarkoitus kuvailla poneja vielä mutta Mira ei millään halunnut poseerata ja olisi keskittynyt vain syömispuoleen, joten pyysin Auroraa viemään mamman rantaan kahlaamaan. Maileri oli irti rannassa mukana enkä uskonut sen menevän lähellekään vettä. Vaan niinpä tuo rohkea pieni kaviokas päättikin hieman nuuhkaista vettä ja kokeilla etujaloilla. Sen jälkeen nosti päätä ja näytti kuin se olisi todennut että eipä tämä mitään ole, ja paineli suoraa päätä järveen. Vitsi mikä varsa, oikeasti! Mulla alko niin naurattaan varsan tempaus että en sitten saanut kunnon kuvaa kun se ryntäitä myöten tallusteli järvessä. Ei millään osunut tarkennukset kohdilleen, liian hytkyvä kuvaaja kun vedet silmässä kikattaa kuivalla maalla...

Eilen iltasella vietiin kolmen kopla järven toiselle puolen laitumelle. Taake valjastettiin kärryjen eteen ja Taneli otettiin käsihevoseksi kun jouduttiin valtatien laitaa menemään ja selästä ei olis Tanelin kanssa välttämättä vielä ollu kovin turvallista. Forkku tuli mukaan ratsastamalla.

Valtatien pätkä meni yllättävän hyvin. Pari ensimmäistä ohi ajavaa autoa Taneli jännitti kovasti, mutta viimeisimmät autot ei aiheuttanu ruunassa enää jännitystä ja se käveli suhteellisen rentona lopun. Soratielle kun päästiin hölköteltiin kilometrin verran laidun paikkaan.

Aitojen sisäpuolelle päästessä pojista saatiin vähän juoksu askeliakin, joita epätoivoisena hyvin huonoin tuloksin yritin kuvailla. Ehkä mie vielä joku päivä opin taas kuvaamaan, hehe.

Taake oli taas viime yönä polkenu etusesta kengän pois. Sitä siis etsimään laitumelta, aijee kuinka muksua. Täytyy ottaa kengitys kamppeet mukkaan että saan napata sen takasin jalkaan jos se löytyy. Mikäli sitä ei löydy, kuten aavistelen, pitää tallista kaivaa joku vanha kenkä ja laittaa se. Kengittäjää ootellaan vielä parisen viikkoa. Jospa sen kengän sais sinne asti pysymään. Tämä "irronnut" varakenkä pysy hurjat kaks päivää ja Taake on polkenu sen irti. Ärsytys. Mutta ei se auta, näillä mennään :)