Niin me eilen jännitettiin. Aurora jännitti hirveästi jo pe iltana kun laiteltiin kamppeita valmiiksi aamua varten.
Ihana paarmojen syömä, hangattu kohta oikein paistaa naamasta. |
Kahdeksan aikaan laiteltiin poni koppiin ja lähdettiin suuntaamaan Laivakankaan ravirataa kohti Tornioon.
Perille päästessä menin katsomaan missä katoksessa ollaan ja ilmoitin että poni tarvii tunnistaa. Tunnistaja sattukin olemaan heti siinä ja aikoi tulla samantien tarkastamaan.
Viralliseksi mitaksi saatiin 104cm. Tunnistaja naureskeli vain että eihän tämä onneksi ole vielä edes rajatapaus.
Maileri huuteli aika paljon toisille poneille mutta muuten se osasi käyttäytyä kyllä kovin hyvin katoksilla, vaikka muita liikku joka suunnassa.
Yksi nainen kyseli mitä olen ponille syöttänyt kun se oli niin rauhassa, 'onhan se ori?'. Sen sanomisesta ei menny kauaakaan kun oltiin juuri saatu Maileri lähtövalmiiksi lämppään kun parin ponin ohi kulkiessa Maileri päätti että nyt riittää seisoskelu ja se kokeili hypätä lähteä. No sehän pääty sitten selälleen katoksen pohjalle. Jumpe, kyllä meitä oli sitten useampi vauhilla repimässä valjaita irti että saadaan poni pikapikaa ylös.
Mitään ei luojan kiitos sattunut isompaa. Häntäremmin pidike potkuremmille ainoastaan hajosi ja sekin saatiin väliaikaisesti korjattua. Ponin tarkistus, kaikki ok ja hopulla uudestaan valjaat päälle ja kärryt perään. Ei tosin laitettu enään ketjuihin kiinni, jos se olis keksiny homman uudestaan. Ei kuitenkaan sitä tehnyt, taisi säikähtää poni itekki.
Äksödentistä huolimatta ponipoika ravaili lämpässä hyvin ja korvat tötteröllä.
Lähdöstä keulille. |
Kuva Jari Piirala |
Takasuoran alkaessa |
Maileri johti lähtöä kirkkaasti alusta loppuun. Olen kyllä aivan ällikällä lyöty. Ei tänäänkään vielä ole oikein meinannut käsittää että se tosiaan meni ja voitti ensimmäisen lähtönsä.
Hurjasti onnea!! On se upea, niin juoksija kuin poni voi olla <3
VastaaPoistaKiitos! 😊
Poista