Kevään takuuvarma merkki

Niin se kesä tekee tuloaan. Kevät tuntuu olevan jo pitkällä, kun katselee muiden bloggaajien ja facebookin ryhmien jäsenten kuvia. Monien hevoset piehtaroi jo rapakoissa ja ratsastuskentät ovat sulat ja hyvässä kunnossa. Meillä ainoa takuuvarma kevään merkki on hevosten karvanlähtö ja auringon lämmittävät päivät.

Poni pitelee edelleenkin johtoasemaa karvanlähdön suhteen ja Tane tulee hyvänä toisena. Tänään huomasin ensimmäistä päivää lämpösten puottavan karvaansa. Eli kesä ei ole enään kaukana. Varma juttu.

Mira nauttii harjailuista ja kävely reissuista hirmuisesti. Varsinkin siitä ensin mainitusta, kutiseehan tuo lähtevä karva kauheasti. Poni viihtyykin lämpösistä eroten varjossa aurinkoisena päivänä, vaan onko tuo kummakaan kun tahtoo olla hieman tukalaa jo tuossa mammutti turkissa. Tänäänkin mittari näytti auringossa +7, mikä on paljon näillä meidän leveysasteilla.

Tänään, kun mulla oli vihdoin taas apukäsiä paikalla oli suunnitelmissa lämpösten irtohypytys. Alunperin Taake oli myös suitsittuna mutta kentälle mentäessä sattui pari muuttujaa ruunan säikähtäessä ja painellessa kotiin takaisin oli se jotenkin kummassa saanut ne rikottua. Oliko sitten astunut ohjien päälle vai mitä, mutta poskiremmit oli poikki molemmin puolin samasta kohtaa. Joskus vuonna kivi ja kirves on Antilla näin käydessä hajonneet ne ohjat, mutta että poskiremmit kummatki samasta kohtaa vielä napsahtaneet poikki niin en tiä mitä tuo tohelo rassu kerkesi touhuta. Nooh, jokatapauksessa kentälle sitten suunnattiin takaisin, Taake ilman suitsia. 

Ruunan ketku ei olekhan meillä ollessaan vielä kotona hyppinyt, mutta kerta se on ensimmäinenkin. Kesällä torniossa on kyllä hypännyt ja tykännytkin hommasta. Tänään oli vain alku hieman hankalaa kun ei saatu kujaa aikaseksi. Pari kertaa ruuna hyppäsi kuitenkin irtona kunnes kaahaili vain esteen ohitse. Riimu päähän ja liinaan niin sitten alko hypyt maistua kun ei saanut kaahailla ohitse :)  Hieno poika. Loppu hyvin, kaikki hyvin.

Anttia ootellessa tuli väsy.

Ei ihan onnistunu nämä meikäläisen klippailut kun kuvista kattoo :D Rajat hukassa...

Söpistelijä ruuna.

Antilla oli kuitenkin homma hanskassa, heti alkuunsa. Tosin muutaman innokkaan loikan jälkeen se innostuki vain revittelheen ympäri kenttää ilman hyppyjä. Niinpä turboilijakin näpättiin liinaan ja alko esteiden ohittelu loppua. On se melkonen turbopappa, ei uskois jos ei tietäis itekhään että se on jo parikymppinen.

<3

Taaken suitsien hajomisen vuoksi oliki iltapäivästä hyvä syy ajella hööksiin. Uudet suitset sieltä löytyi, nehän oli pakko ostaa huomisen tunteja ajatellen ja itselle paita ja liivi alealesta. Hauskaa oli likkojen kanssa taas. Huomenna tunteillaan jälleen ja kouluvalkkuun on enään viikko! :)

Hmm.

Hassua ja nykyisin jotenki harvinaista. Minusta tuntuu että mulla olis asiaa vaikka kuin paljon, mutta jotenki kun aukasee blogin sivun ei tunnu tekstiä syntyvän. Tosin se taitaa johtua siitä että nämä uudet työt on vieläkin mulle suht uusia ja ne verottaa oman energian tietenkin.

Hevoset voi hyvin, pääsevät taas viikolla vähän helpommalla. Olen yrittänyt kyllä jokaista liikutella, Antti ja Taake liikkuu vuoropäivin ja Taneli siinä sivussa minun tai omistajan voimin. Poni vaan möllöttää, välillä kentällä tanelin kaverina irti oleskellen ja touhuten omiaan.

Ainiin, Antti ja Taake on päässeet puoliksi karvoistaan. Nyt on herroilla taas enempi virtaa ja jaksamista kun on puolinakuna. Päivät ne viettelee ilman loimea tarhassa, mikäli ei sada lunta. Mutta nyt näillä hyvillä keleillä ne on olhee oikein tyytyväisen olosia. Ratsastaessaki mukavampi kun ne ei hikoa heti ensimmäisen kymmenen minuutin aikana hillittömän turkin vuoksi. Toivon todella ettei ne tukehtu tulevassa valmennuksessakaan kun maneesiin mennään, hih. Ehkä ne nyt jaksaa sielläkin kun on keveämpi olla. Klippasin ne puoliksi "loimi" klippauksen, vai miksikä sitä kututhaan. Kuitenkin samalla tyylillä millä Antti oli viime vuonnakin.

Viikonloppuna uusia kuvatuksia hevosista kun ei työt haittaa harrastamista ja kerkeän päivällä kuvailla vähän tarhamöllöjä, sekä piethän peukkuja että tullee uusia ratsastus kuviakin. Lauraa haaveilen kummankin ruunan selkään pitkästä aikaa, että saisi taas päivitettyä niistä parempia kuvia. Sekä tulisi kumpikin läpiratsastettua paremmin välillä jo ;)

248vrk takana ja kotia etsivät porokoirat

Nappisilmä Malla. Kuva: Laura Haataja

 Jokunen vuorokausi vielä ponilla edessä. Vielä mammalla nousee jalat kepeästi tarhassa kun intoutuu välillä ruuniin laittamaan liikettä. Hauska seurata kun poni on virallisesti lauman hierarkiassa kolmantena, mutta se silti pistää kyllä koko äijäkööhriin liikettä kun niin haluaa. Tänäänkin se ihan tahalteen iltaruokien syönnin jälkeen pisti Tanelin ensin jolkottahmaan jokusen puun toiselle puolen. Seuraavana lähti Taake ja sitten myös Antti suostui siirtymään mamman tieltä jotta se sai nuohota viimeiset pienet hivenet lumen päältä leivänmuruja.

Melkonen jytke kävi massussa, sen mitä kerkesin sitä hipelöimään syönnin aikana kun mamma päätti kiukkusena että minun mahaa et muuten hiplaa. Ja sen myötä katosi hetkeksi paikalta. Täytyy yrittää huomenna kuvailla poniakin taas kun on aikaa, ainakin hetken verran enempi kuin aiemmin.

Vauvoista puheenollen, koiravauvat on kasvaneet kohisten ja uros aukaisi silmänsäkin jo viikon ja päivän ikäisenä, tyttö pari päivää jälkeen. Mahottoman isoja möhköjä nekin jo on.

Sitten jokunen lukija saattaa muistaakin Kätkän pentueen mikä syntyi joulukuun 2.päivä, mistä Kaihti tyttönen on. Minun sedän vaimolle meni näistä pennuista kaksi tyttöä. Tänään kuitenkin he soitti mulle aamusella että täytyy tytsyille etsiä uudet kodit kun heillä on puhjennut allergia. Tosi ikävää heidän kannalta, ovat kiintyneet pentuihin jo kovasti. Mutta toisaalta onneksi tuli ilmi tässä vaiheessa kun pennut ovat vielä "pieniä", eikä esimerkiksi vuoden päästä. Tytöt muuttavat meille 'sijaiskotiin' huomenna.

Jos tiättä jonku joka ettii näpsäkkää narttukoiraa harrastamiseen, kotikoiraksi, mihin vaan seuraksi, työkoiraksikin niin täällä olisi kaksi 14vk:sta rekisteröimätöntä porokoiraa kotia vailla. Pennut on madotettu, rokotettu ja sirutettu, ell todistus löytyy mukaan. 
Yhteyttä voi ottaa mantylahentalli@outlook.com

Malla. Kuva: Laura Haataja

Saana tyttönen. Kuva: Laura Haataja

Koulu- ja estereeni kuvapläjäys

Aurora on pitkään halunnut kokeilla esteitä ja nyt hiihtolomalla meillä on ollut aikaa perehtyä ratsastuksen saloihin taas enemmän likan kans. Antin kanssa on haettu ensin muutamana päivänä hyvää rauhallista laukkaa alle ja kun se ei enään kuumunut nostoissa lupasin neitin kokeilla esteitä. Tänään sitten oli se päivä.

Antti oli ihan superhyvä, pappa hyppäsi hyvin ja laukkasi tasasta rauhallista laukkaa, ei kaahotellu eikä kuumunu. Taisi olla mielissään kun viime hyppelyistä on varmaan yli vuosi kohta aikaa jo. Auroran kans haettiin hetken aikaa kevyttä istuntaa, mutta alkoi sekin löytymään oikein kivasti.

Mie reenailin Taaperon kanssa tänhään laukkaa. Ensimmäistä kertaa mentiin koko kierros molempiin suuntiin. Kerran se taas pukitti yhden noston aikana mutta keskitty sitte kuitenki työn tekhoon. Kyllä se sitten on miehleinen ruuna! Parin viikon päästä me oltas menossa viimein sinne ensimmäiseen valmennukseen koskaan. Vähän meinaa meikäläistä jännittää, mutta oppimaanhan me sinne menhän. Ehkä me kehitytään, hitaasti mutta varmasti!

Enää 95 vrk

Vai mitenkä se pitäs aatella. Enään vai vielä? Aika on ainaki menny ihan sikanopeasti ja ponin massu on kasunu. Nyt ollaan jo kohta kolmatta viikkoa puotettu karvaa ihan rytinällä. Tartteko vähän ponia hipassa niin on karvaa joka puolella. Hihhei, kesä tullee. Lämpösistä pojista ei juuri karvaa irtoa mutta Tane on alkanu hyvänä kakkosena irrottaan talviturkkia vähemmäksi. Ainiin, ruuna ei enään kauan ole ylläpidossa vaan Iita on mennyt solmimaan itsensä Kavioliittoon ruunan kanssa. Onnea heille nyt ja tulevaisuuessa :)

Päivityksiä on jääny väliin sata. En vain ole jaksanu aukasta tietokonetta koko viikolla. Viime postauksessa hehkutin minun uutta työtä kiireapulaisena paikallisessa eläintarvike kaupassa. En keriny levätäkhän ko viikonlopun ylitte kaiken uuden oppimisesta kun maanantaina mulle soitethin ja tarjothiin uutta työtä henkilökohtaisena avustajana. Työ sisältää siis ihmisten avustamista kotihommissa, puiden kantamisessa, asioilla käymisessä yms. yleiskotihommia. Häätyy sanoa että tämä viikko tässäkin työssä on ollut ihan mukavaa. Enemmän näissä olen viihtynyt "ihmisten ilmoilla", kun yksin navetassa tai tallihommissa. Mukavaa kun saa auttaa ja raatata ihmisten kans. Tykkään :) Hauska kun vasta olin työtön ja yhtäkkiä muutaman päivän sisällä työllistyin kahteen paikkaan.

Pojat on liikkuhneet enempi ja vähempi ja Taake on reenannu nyt myös Auroran kanssa vähän laukannostoja. Hienosti se ruuna ne handlaa kyllä. Ihan mahtavaa. Jospa tässä tällä viikolla sais räpsästyä jonkun laukkakuvankin, tai otettua jotain video pätkää niin laittelen tänne teillekin nähtäville.

Mutta tässä jokunen kuvatus Aurorasta ja Taakesta tältä päivää. Meän "reenit" jäi melko lyhyeen kun kentälle päästiin tuuli ylty ihan hirveäksi ja lunta tuli vaakatasossa. Jonkun aikaa tytöt kuitenki viittivät ratsastaa siinä tuiskussa (Roosa oli Antin kanssa, ei onnistunu kuvat) kuitenkin ennen kuin palattiin talliin.

Ainiin, meinas melkein unohtua. Meille syntyi keskiviikkona tälläisiä ihanuuksia tällaisesta pariskunnasta. Tytöllä on toinen etujalka osaksi valkea ja pojalla on sydämen mallinen valkea merkki rinnassa. Innolla odotan millaisia palleroita näistä kahdesta kasvaa :)