Monelta päivältä kuvatuksia viime viikolta. Pakkas päiviä oli jokunen, niitä on kaivattu. Yhen päivän sato lunta, sen jälkeen taas vettä. Poni on ollu ajamatta ihan liian kauan ja sen kyllä huomaa... Ei voi mahan kasvua laittaa enään vaan tiineyden ja talvikarvan syyksi ;) Kaikki hiekkatiet on ollu ihan peilijäällä niin ei ole ponskia voinu kärrytellä, eihän se rassu olisi pystyssä pysynyt.Irti se on pari lyhyttä lenkkiä tullut ruunien perässä oikein tyytyväisenä. Peltotiellä kaahaili ruunien ohitte, haukkasi heinää pellon pientahreelta ja jättäyty taakse kulkehman. Näppärä otus. :)
Kaunein <3 |
Talvikarvamonsterit. Iso ja pieni. Papparaisella taitaa tällä hetkellä olla vähiten tuota karvaa. Taakella takasessa betadinehaude; meinasin hokin naarmu pukata impparia. Mutta mehän ei annettu ja tukithin heti hauteet kinthun. Taake oli sunnuntain tunnilla ihan super. Olen maastossa yrittäny löytää sen kans oikeita ajo-ohjeita ja tuntuu että ne on pikkuhiljaa alkahnee löytyhmänki. Tunnilla se oli tosi kiva, tehtiin pohkeenväistöjä ja viimeinkin kentän pohja antoi myöten hieman ravi työskentelyllekin. Siitä pari video pätkää alla. Harmi kun ei parhainta pätkää hoksattu ottaa videolle, ehkä sekin aikanaan ;) Hevonen on ihan mahtava, omistaja kun vaan pääsee hommiin oikein mukhan niin alkaa hommat luistaa paremmin!
Toissapäivänä kävin Taaperon kans maastossa. Seurana meillä oli naapurin issikka Forkku omistajansa Lauran kanssa. Hauska ja rento reissu oli. Laitoin ruunalle lähtiessä kukkahackit piiiiitkästä aikaa päähän ja voi vide miten mahtava se oli! Taake on vain niin herkkä käelle että mie käsillä puotan sen aina vähän liian alas, mutta se onneksi pohkeesta kokoaa ittensä takasin siihen missä kuuluu olla. On se vaan fiksu peli, hyvä opetus hepo tämmöselle tunarille. Tehin tien myötäsesti pohkeenväistöjä käynnissä, sekä kokeiltiin sitten ravissakin. Hyvinhän se meni, fiksu poni! Jotenki oli helpompi maastossa reenata nuita ko kentällä, hevonen kulkee automaattisesti samalla eteenpäin väistäessä eikä ala yhtä helposti liioittelemaan vaan sivu suuntaan kuten se kentällä helpommin jumittaa. Lenkin jälkeen oli kyllä niin hyvä fiilis, kummallakin!
Tänään oli Antin päivä. Turbopappa sai pitkästä aikaa emännän täyen huomion ihan yksinään. Sitä se mahtaa ärsyttää ja mamma on onnensa kukkuloilla. Vai mitenhän se meni? Ensin piti yrittää räpsytellä papparaisesta pihamaalla kuvia ja sen jälkeen lähimä maastoon. Alunperin oli tarkotus käyä vain köpsöttään jossain mettässä, ei niin kaukana. Mutta jotenki sitä eksyttiin yhelle tielle, siitä mettätielle, jollekkin polulle ja kohta olthinki pitkospuilla ja tajusin että hitto, mehän menhän järven ympäri! Olema jo puolessa välissä ko pitkospuut tullee vastaan. Mikäs siinä, matka jatku ja hauskaa oli. Pappa sai ottaa pari oikein reipasta pätkää, ihan omaa vauhtiaan ja silloinhan sitä vauhtia kyllä on! Ainakin se nautti ja niin nautti omistajaki.
Antti tänään 12.11.2014 |
Antti huhtikuussa 2014 |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti