Minusta tuntuu etten millään saa uudesta päivä rytmistä kiinni. Kun hevoset on poissa on jotenki hankala suunnitella tekevänsä yhtään mitään kun puolet päivän askareista uupuu. Vaikka eikös se suunnittelu pitäis nyt olla nimenomaan helppoa, kun ei ole kaviokkaita hoidettavana ja ruokittavana. Pihattoa ja tallia siivottavana. Voi että...
Tämä postaus on tälläinen turhanpäiväinen postaus jossa ei ole oikein päätä eikä häntää. Juhannuksena kuvailin naapurissa käydessä niiden lintusia. Vastapainoksi hevoskuviin parit sorsat kehiin. Miksi ukot on aina komeampia ko akat? Meän naapuristahan tosiaan löytyy fasaaneja, viiriäisiä, näitä sorsia/ankkoja, kanoja (eri rotuisia), kalkkunoita yms..
 |
| Nämä ne vasta rumia otuksia on. Kalkkunat... |
Huomenna olis jälleen ekstempore reissu tiedossa. Lauran ja koirien kanssa suunnataan Kemiin aksailemaan epiksiin. Tämähän tietää sitä että mie vain yritän saada kuvia tai videota aikaseksi ja kannustan, kun Laura juoksee hikipäässä koirien kanssa. Reilupeli. Agility on minun mielessä verrattavissa esteratsastukseen. Mielelläni sitä katson ja kuvailen ja annan oman koiran/hevosen käyttöön jos niistä siihen on ja jollekkin kelpaa, mutta on ihan liian teknistä itselle. Esteillä itsellä ei kestä pää ja agility on tosiaan liika tekninen laji mulle. Mie pysyn siinä paimennuksessa ja sen rauhallisuudessa mieluummin.
Suunnitelin tuossa että hakasen huomenna töiden jälkeen Kätkän kotoa ja ajelen Ruotsiin tallille Taakeilemaan. Hyvin kerkiäis Taaken kans touhuilla ja tehä vähän tallihommia ennenkuin startataan auto Kemiä kohti. Mutta jospa näistä sitten huomenna, tai myöhemmin lisää kuvien ja tekstien kera.
Osallistukaapa muuten arvontaan, ihania poneja Nohkuan Ponitiimillä!
Ja kivat palkinnot tottakai!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti