Edessä

198 vuorokautta, takana 137. 

Miran tiineyden päivittelyt on olleet hyvinkin hiljaiselossa koko syksyn. Varsinkin tämän viimeisen parin kuukauden aikana kun on sattunut ja tapahtunut jatkuvasti jotain "pahaa". Enkä rehellisesti sanottuna ollut enää varma, onko pieni kyytiläinen enään edes kyydillä. Viikko sitten eläinlääkäri soitteli olevansa maisemissa, joten tulisi käymään. Oli nimittäin Mailerin ensimmäisen rokotuksen aika! Rokotuksen aikana kyselin onko eläinlääkärillä ultrakone mukana ja olihan se. Niinpä tuumasta toimeen, varsa karsinaan ja mamma käytävälle. Hetken päästä jännityksen sijasta olikin ilo ylimillään. Siellähän se pieni potki niin että napanuora heilu! Missähän lie tulevaisuuden raveissa se mennä porskutti. Ultraushan oli lähinnä minun oman mielenterveyden vuoksi, moni muu olisi ehkä jättänyt ultraamatta. Jotain hyvääkin näihin päiviin!

Maileri ei tosiaan porkkanan syömisen lomassa kerinnyt edes huomata koko rokote piikkiä, mikä tietenkin oli hyvä asia. Jätkän jalka on omaan silmään parempi, ainakin sillä pystyy pukitteleen ja muuten loikkimaan karsinassa. Tosin on se pahimpien pukki sekoilujen aikana kyllä ottanut ilmasta tulevan painon terveelle jalalle vastaan eikä tälle kipeälle. Huomenna lähdetäänkin kontrolliin klinikalle. Pitäkää peukkuja jotta jalka olisi alkanut paranemaan kuten kuuluu.

Kuvassa näkyy pieni hiusmurtuma vasemmalla puolella.

Mailerin karsina elämän aikana on ollut tosi helppo järjestää vierotusta hiljakseen. Aluksi Mira kävi vain pari tuntia oleskelemassa tarhassa ja Maileri oli yksin tallissa. Kaikki on mennyt kyllä suhteellisen hyvin, välillä vaan vähän hirnahdellaan mutta Maileri ei ole missään kohtaa yrittänyt "tappaa karsinaa" ja tulla ulos sieltä. Nyt Mira käy vaan aamulla, päivällä ja illalla tisujen tyhjennyksellä karsinassa, muuten asustaa Taaken kanssa ulkona. Taneli taas viettää toistaiseksi karsina levossa Mailerin kaverina. Sama jalka oireilee kuin Mailerillakin, tosin kintereestä. Sitä se ontui sunnuntaina. Nyt saa kipulääkettä ja kävelytystä narun jatkeena. Taneli lähtee Mailerin kanssa klinikalle tutkittavaksi, kun samainen kinner on sillä oireillut joskus raviaikanakin, niin käydään tutkimassa mikä siinä on. Ainaki oletus on että se selviää.

Miran laihutuskuuri on jokseenkin onnistunut kun on ollut Mailerin "toimesta" karsinassa säännöstetyllä heinällä. Heinämaha on pienentynyt kivasti, vaikka karvaa on varmasti saman verran kuin vuosi sitten, on maha tuplasti pienempi. Jalatkin on niin kevyet että eilen mamma veti pukkikiitoa tarhassa yksinään monta kierrosta, Taakekin tuijotteli tammaa silmät pyöreinä; "Mikähän tuolle tuli!" - ilmeellä. Kunnes sitten hetken tuijottelujen jälkeen otti itsekin pientä spurttia mamman kanssa. Kyllä ne on hauskoja tyyppejä kun ne sille päälle sattuvat.