Vappu toi lämmön

Vappua juhlistettiin lämpöisessä säässä näilläkin leveysasteilla. Aamusta asti touhusin ulkona haravoiden kuivuneita paikkoja ja siivoamalla pihaa kesän tulo kuntoon. Pihatto ja sen edusta kokivat myös haravan voiman vaikka siellä pieni kaivinkone touhuaakin harva se päivä tällä hetkellä. Eli suomeksi minun haravointi oli tyhjää työtä iltapäivällä käynnistyneen kaivurin edellä. Noh, hyötyliikuntaa, hyötyliikuntaa.

Leimu pääsi vappu ajelulle hakemaan hikeä pintaan puolen päivän aikana jo. Tammalta pyydeltiin kärryjen kanssa isompaa ravia 8km hölkkäpätkällä, minkä se on saanut välillä mennä vaan omaa tahtiaan hömpsyttämällä. Nyt kun se on selkään saanut tavaraa ja kyljetkin on menneet piiloon pysty alkaa reenaamaan vähän paremmin. Joten liikettä esiin jotta takapääkin alkaisi vahvistua. Pikku hiljaa hyvä tulee. Leimu mahtaa olla kesällä kovin kaunis, ainakin sen tummanpuhuva kesäkarva alkaa olla jo hyvin näkösällä.

Maileri kävi Auroran toimesta kantamassa valjaita ja ohjasajo meni jo ilman taluttajaa. Näpsäkkä poitsu. Pienen lenkin jälkeen Maileri tutki kahvistelijoiden kahvikuppia ja olisi sekin päivä kahvit hörpännyt jos olisi annettu. Myös ilmapalloon tehtiin tuttavuutta! Moistahan ei olla ennen tällä tontilla nähtykkään. Ilosesti virnuileva keltainen kätyri sinisissä farkku pöksyissään ei saanut Mailerissa isoakaan reaktiota aikaan. Mitä nyt hitusen pyöritteli silmiään kunnes totesi että se on ihan ok ja sitä ois voinu vaikka vähän maistaakin.

Taakekin pääsi samaiselle vappuhölkälle Auroran ja Roosan toimesta. 8km lenkillä oli taidettu ottaa pätkiä vähän reippaamminkin. Ruuna reipas oli hiessä korviaan myöten kun se kotia tuli. Toki painavat koppakärryt, raskas pohja ja lämmin ilmakin tekivät tehtävänsä. Mutta mikäs sen mukavampaa lenkin jälkeen kun pesulle pääsy! Ällöttävät talven hiet pois turkista. Kyllä ruuna nautti lämpöisestä vedestä, takkia niskaan ja pihattoon piehtaroimaan olkiin. Mukavaa.

Näistä touhuista oli meidän vappu tehty. Miran maha-asukki on alkanut enempi ilmoittamaan olemassa olostaan. Tietyin väliaijoin mamma heiluttelee häntää tarhassa ja komentaa kylkeen tökkäämällä kakaraa lopettamaan. Taitaa olla tammavarsa tuloillaan? Maileri oli niin hiljanen kaveri että se ei potkinut kun kättä vasten ja silloinkin vain kerran ja ärhäkästi. Tämän kaverin sain videollekin. Maitoakin on alkanut kertymään tisuihin jo, vaan eihän tässä enään kauaa olekaan itse h-hetkeen. :) Kuvissa vuorokausia Miralla 279, tänään ollaan vuorokausilla 282. Jäljellä siis enään 53/40

Puskailut jatkuu

Puskailut jatkuu. Vuoraaja kävi parin kolmen viikon saikun jälkeen Taakeilemassa. Inhottaa kun ei ole sitä kenttää tällä hetkellä, mutta tuossa tiellä nyt meni jotain touhuta ja maastossa nyt onneksi voi väistöjä, avoja ja sulkujakin ihan hyvin reenailla. Sekä siirtymisiä ihan buenosti.

Tänään menen hakemaan postista testiin Kieffer Inzellin, toivottavasti se sopis tälle hankalalle apinalle. Kuvissa on jälleen lainasatula Tanelilta käytössä. Mie niin toivon että tuo Inzell istuisi. Se ei ainakaan käy liian pitkäksi, jos muuten istuu. Leveyttäkin voi tarvittaessa koneellisesti muokata. Jos iltapäivällä ei ihan kaatamalla tule vettä, kerkeän sitä tälle päivää jo testailemaan.  Saa nähä, taas, kuinka käy.

Kampaajalle ennen sunnuntain kisoja?

Sunnuntaina kuskaan Taaken tosiaan ruotsiin kokeilemaan koulukisoja. Sielläkään ei maneesin pohja ole kuulemma ihanteellinen joten Oona menee Taaken kanssa vain raviohjelman. Jotta "ekoista" kisoista jää myös ruunalle hyvä kokemus kaikkinensa. Maneesikin on kuitenkin tuttu paikka.

Jännä nähä kuin käy Taaperolle. Kyllä siltä pitäs raviohjelma mennä jo ihan nappiin kaikinpuolin, vaan sittenpä sen oikeasti näkkee. Mutta olettaa ainakin vois niin.

Koulutuupparit puskassa

Eilen oli töiden jälkeen jotenki tosi tööt olo ja tuntu ettei jaksa tehä mitään. Koti on ko pommin jäljiltä, pitäs siivota. Pitäs tehä ruokaa, pitäs siivota pihalla, pitäs pestä pyykkiä, pitäs, pitäs... Lista on loputon. Päivän pilvisyyden ja lumikuurojen jälkeinen auringon pilkahdus sai minuun kuitenkin vauhtia ja touhusin osan kotitöistä ja suuntasin tarhan kautta talliin. Taake raukka ei aavistanu mihin se oikein joutu kun tarhasta mukaan lähti.

Ihan ensimmäisenä talvikarvan irrottamista vanhalla kunnon hikiviilalla ei voi välttää ja tallin lattialle tippu aimo kasa karvoja. Sen jälkeen olikin Taaken eniten inhoama asia, nimittäin sen harjan laitteleminen. Päätin pitkästä aikaa kokeilla sykeröiden tekoa ja ne tosiaan on sen näkösiä ettei niitä ole juuri harrasteltu. Tämäkin idea lähti tuosta auringon näkemisen ilosta ja koulukisoista haaveillessa. Taake ei tykkää yhtään että sen harjaa nypitään, leikataan tai letitetään. Kyllä se paikallaan pysyy mutta heiluttelee päätään ja kaulaansa jatkuvasti, ettei varmasti nyplääjä saa mitään siistiä aikaiseksi.

Kun polle oli puunattu nakkasin selkään Tanelin satulan. Omaa kun meillä ei tällä hetkellä ole. Säätelin jalustimia ja loikkasin kyytiin. Suunnattiin lumen ja sohjon täyttämälle metsätielle. Alku kävelyjen jälkeen tehtiin väistöjä sekä käynti-seis siirtymisiä. Reipas kilometri tahdikasta ravia eteenpäin ja laukannosto. Normaalisti ollaan laukkaa menty "vapaasti" ja suht lujaakin maastossa, mutta tänään vaadinkin ruunan työntekoon myös tässä lajissa. Alun innostuskaahotuksen jälkeen laukka löytyi tosi kivana alle, muutama askel ja takaisin raviin.

Metsätietä on auottu tälle talvelle kahden kilometrin matka ja takaisin käännyttäessä ei otettu laukkaa ollenkaan vaan reenattiin ravi-käynti-ravi siirtymisiä sekä ravi-seis-ravi siirtymisiä. Tämä viimeksi mainittu alkoikin loppujen lopuksi tosi hyvin ja pysähdyksestä nousi pienellä pohkeella jo hyvä ravi. Kyllä meistä ehkä vielä koulutuuppareita tulee. Jos tänä kesänä saataisiin oikeasti Oikea kenttä.

Missä kevät, kesä?

Taas on pari päivää pitänyt ihan karseita keliä. Keväisestä jo kaukana? Räntää on tullut melkein vaakatasossa kaksi päivää. Tänäänkin aamulla tuli räntää ja tuuli oli ihan jäätävä. Mailerinkin loimitin vuorettoman saetakin alle fleecellä ja Taneli sai fleecevuorellisen saetakkinsa myös ennen ulos lähtöä. Kyllä keljuttaa nämä kelit.

Tuulee niin että tukka lähtee.

Maanantaina oli vielä hyvä ilma ja kävin Taaken kanssa pitkästä aikaa kärryttelemässä. Ruuna olikin melko vauhdeissaan ja päästeli melko komeaa ravia menemään kun annoin pari kunnon spurtti pätkää ottaa. Yhdeksän kilometrin jälkeen olo oli melko rapanen ja suussakin oli hiekkaa, onneksi älysin ottaa ajolasit lähtiessä kärryihin. Näki sentään kattella ruunan hölkkiessä tuleeko autoja tms. 

Tänään ulkoilutin kameraakin hetken Mailerin ja Tanelin tarhassa. Maileri on niin hauska, aina kun se näkee että kävelen tarhalle alottaa se matalan hörinen ja tulee ravilla tai laukalla portille vastaan. Ihan sama mitkä painit sillä on kesken niin silti se tulee. Söpsö jätkä.

Meillä on taas tosiaan kentätön kausi joten kunnon ratsuilu kuvia saa odotella, jos ei päästä käymään maneesilla jossain tässä välissä. Taaken satulan sovitus rumba vaan jatkuu ja uutta odotellaan testiin. Tämän hetken ratsuilut koostuu siis ilman satulaa maastoilusta, käynti-ravi työskentelystä. 

Meitä pyyettiin Ruotsin puolelle koulukisoihinkin. Miten aina sattuu kisojen aikaan että me ollaan kentättömiä kelien vuoksi. Ottaapa päähän, ei pääse reenaamaan kunnolla ohjelmia että viittisi osallistua. Taake saattaa käydä pyörähtämässä ystävän ratsastamana. Saas nähhä mennäänkö, nekin on jo parin viikon päästä. Hauskaahan se olisi kyllä. Ainakin tuo ruuna viiä sinne vaikken itse sitä ratsastaisikaan.

Isojen ponien juttuja

Mailerin kanssa ollaan alettu pikku hiljaa opiskelleen kuolaimiin, valjaisiin sekä ohjiin. Ekan kerran valjaita käytettiin päällä tallissa, eikä jätkä noteerannu niitä milläänlailla. Seuraavan kerran niiden kanssa lähdeltiin kävelylle eikä niistä välitetty mitään. Aivan kun ne olisi aina olleet selässä, häntäremmi paikoillaan ja kuolaimet suussa. Yksin kun jätkän kanssa tallustelin tiellä laitoin ekoilla kerroilla pintelit "ohjiksi". Antavat vähän myöten mutta kuolaimiin tuli kuitenkin liikettä suussa kun itse päätä heilutteli suuntaan tai toiseen.

Perjantaina kun tallille sattui apukäsiäkin sopivasti, otettiin ihan oikeat ohjat käyttöön ja toinen ponia taluttamaan. Ohjien heiluttelut tai pienet "läpsäykset" ei saaneet mitään reaktiota aikaan varsassa. Onkohan joku käynyt sitä salaa reenaamassa?

Lauantaina ponilla oli mietintä päivä ja tänään viriteltiin sekki paikoilleen ja käytiin kävelyllä. Aurora pääsi itse ohjiin. Otettiin pysähdyksiä ja tiellä mentiin puolelta toiselle jotta saatiin vähän kääntymistä reenattua myös. Tällä hetkellä tämä rapanen "pihatie" on ainoa sula paikka missä Mailerin kanssa voi touhuilla ilman että tarttee liukastella kenenkään.

Mailerin säkäkorkeus kotimittauksilla on tällä hetkellä edestä 96cm ja takaa 99cm. Saapa nähä kuinka tuo meinaa vielä kasvaa. On se hieno ja fiksu nuori mies! Tavoitteena olisi ennen laitumelle lähtöä pystyä ohjasajamaan poikaa yksin kunnolla. Maileri pääsee kesäksi painimaan oman ikäistensä ja kokoistensa ponipoikien seuraan. Syksyllä voidaan sitten katsella uudelleen näitä ohjasajo-oppeja.

Kevät, kevät

Kohta on jo kesä! Kevät tekee kovasti tuloaan ja ollaan saatu nauttia ihanista, lämpimistä päivistä. Hevosten päivä ohjelmiin on kuulunut vähän koulutuuppausta kentällä, ohjasajoa, lenkkeilyä narun päästä, syömistä, tarhassa möllötystä, auringosta nauttimista. Karvaa lähtee hurjasti jokaiselta, vaikka vielä sitä silti riittää.

S kävi pitämässä valkkua tosiaan pääsiäis perjantaina. Taake pääsi läpiratsastukseen ja sain olla tyytyväinen kun hevonen oli tosi hyvä eikä oltu saatu mitään jumejakaan aikaiseksi. Reenit on siis pysyneet aika hyvällä mallilla. Maastoiltu on ilman satulaa lepposasti keleistä nauttien, ihan mahtavaa kun aurinko lämmittää vielä illalla seitsemänkin aikaan. Mie en ite henkilökohtasesti nauti kesän liiallisesta kuumuudesta, mutta nämä kevään lämpimät päivät on sitä jotain kyllä.

Valmennuspäivänä keli oli melko vaihteleva ja kaikki parhaimmat pätkät Taakesta jäi kuvaamatta. S:n sanoja lainaten "Harmi kun kuvista ei näe sitä kuinka hyvältä Taake tuntui oikeasti.". Jospa sitä ens kerran osais kuvatakki taas.

Kuvissa Taakella on S:n Bates Innova satula testissä. Admiral ei sitten kuitenkaan jousta niin paljon kuin toivottaisiin sieltä rungostaan takakorkealle hevoselle ja se jää painamaan selän takaosaan kun paneelit eivät nouse ylöspäin. Niin raivostuttavaa, mutta eiköhän me joskus se oma penkki jostain löydetä.

Taake näyttää tällä hetkellä tältä rakenne kuvissa. 

31.3.16

31.3.16

Lyhyt selkäinen, takakorkea, isolapainen. Hyvin hankala löytää sopivaa penkkiä, ehdotuksia otetaan vastaan! Ja koulusatula nimenomaan etsinnöissä. Paneelit max 44cm. On tässä rojektia, huihai. Satuloitahan löytyi kyllä ihan varmasti montaki, jos olis useampi tonni laittaa kerralla.

Maileri raasu ei ole nyt päässyt liikkumaan isommasti kentälle tai muuallekaan kun joka paikka on jäässä ja jätkä on ilman kenkiä. Kovasti se kuitenkin on nautiskellut hienistään tarhassa ja välillä siellä revitellyt omiaan. Kovin on silti tyytyväisen oloinen ponipoika.

Iltapäivä päikkärit on mukava ottaa auringon lämmittäessä. Mikäs heinissä löhötessä kun voipi syyäkki samalla. Ettei vahingossakaan pääse laihtumaan, vai mitä.

Taake tutki että kyllä tämä kaveri on se sama Taneli kun joulukuussakin, 100kg hoikempana vaan.